Historian suurimpaan maihinnousuoperaatioon 6. kesäkuuta 1944 osallistunut 99-vuotias veteraani kertoo, ettei hän ole koskaan unohtanut sodan kauhuja. Hänen mukaansa Normandian maihinnoususta kirjoitetut kirjat ovat pääosin ”roskaa”.
– Voin vakuuttaa, että mitä noissa hassuissa kirjoissa sanotaan, se on täyttä hölynpölyä. Olin itse siellä, kuinka voisin unohtaa? Muistot ovat hyvin surullisia, koska näin kun nuoria amerikkalaisia Ranger-sotilaita ammuttiin, teurastettiin, George Chandler sanoo Telegraph-lehdelle.
Chandler oli tuolloin brittiläisen moottoritorpedoveneen miehistössä osana laivuetta, joka suojasi Yhdysvaltain joukkojen maihinnousua Omaha- ja Utah-rannoille.
Laivue palasi joka yö polttoaine- ja ammustäydennystä varten Newhavenin satamaan ja suuntasi saman tien takaisin. Maihinnousun jälkeen veneet suojasivat huolto- ja joukkokuljetuksia. George Chandler oli tuolloin 19-vuotias.
– Muut olivat minuakin nuorempia, ja näin kun heidät ammuttiin, veteraani sanoo.
Hän osallistui noin 40 veteraanin kanssa tilaisuuteen Hampshiressa sijaitsevassa Southwick Housessa. Sinne oli sijoitettu liittoutuneiden ylipäällikkö Dwight Eisenhowerin päämaja. Osa veteraaneista ei pysty terveydentilansa vuoksi matkustamaan maihinnousun 80. vuosipäivän juhlallisuuksiin Normandiassa.
Tilaisuuteen osallistui myös 97-vuotias Marie Scott, joka toimi puhelinvaihteen operaattorina Portsmouthin tunneleissa. Hän välitti viestejä miehitettyyn Ranskaan hyökänneiltä joukoilta operaation johdolle eli kenraali Eisenhowerille ja marsalkka Bernand Montgomerylle.
– Kuulin kaiken: konekivääritulen, tykistön, ilmapommitukset, miesten huudot ja yleisen kaaoksen, Scott sanoo.
