Euroopan aika on ohi, julistaa pitkän linjan ranskalaisdiplomaatti Gérard Araud The Daily Telegraph-lehden kirjoituksessa. Maansa lähettiläänä muun muassa YK:ssa ja Yhdysvalloissa toiminut Araud vaikutta nykyään Atlantic Council-ajatushautomossa. Ex-diplomaatti tunnetaan myös ahkerana turvallisuuspoliittisena keskustelijana ja kolumnistina.
Araud tunnetaan ulkopolitiikan realistisen koulukunnan edustajana. Kirjoituksessaan hän toteaa eurooppalaisten omakuvan olevan ristiriidassa todellisuuden kanssa. Eurooppalaiset kokevat itsensä ”mahtaviksi” ja ”hyvää tarkoittaviksi”, mutta maanosan ja sen edustamien arvojen todellinen merkitys maailmanpolitiikassa on vain varjo entisestään, Araud kirjoittaa.
Araud ennustaa Euroopan valtakauden jäävän historiankirjoihin pelkkänä kuriositeettina. Nyt Aasian nousevat taloudet ja Yhdysvallat näyttävät ”nousukkaalle” kaapin todellisen paikan, hän uskoo. Yhdysvalloissa ulkopoliittiset päätöksentekijät suhtautuivat eurooppalaisiin kuin ”iäkkääseen tätiin”, jonka näkemykset kohteliaasti sivuutetaan, Araud muistelee vuosiaan diplomaattina Washingtonissa.
Yhdysvaltojen todellinen fokus on Aasiassa, ja tämä eurooppalaisten on ymmärrettävä, kehottaa Araud.
– Yhdysvalloille Aasia on niin potentiaalisen kasvun kuin keskeisimpien haasteiden koti, joten siihen keskittyminen on Washingtonille loogista. Tästä ei pidä olla mitään epäselvyyttä.
– Yhdysvalloille Venäjä on alueellinen valta, hankala tapaus mutta ei heidän huomionsa ykköskohde. He haluavat saada Ukrainan sodan mahdollisen pikaiseen päätökseen keskittyäkseen todelliseen uhkaan, eli Kiinaan, Araud kirjoittaa.
Pystyykö Eurooppa osoittamaan olevansa muutakin kuin pelkkä turistikohde, ranskalainen kysyy kirjoituksessaan. Miehen arvio ei ole järin optimistinen.
– Epäilen sitä, ja tietystä syystä. Kotimaani Ranska oli Euroopan Kiina vuonna 1815, ja olen nähnyt sen valta-aseman heikentyneen negatiivisen väestökehityksen myötä. Uskon siten vahvasti, että demografia on kohtalomme.
Euroopan väestö ikääntyy, Araud toteaa, mikä osaltaan johtaa kasvaviin sosiaalimenoihin. Maahanmuutto olisi potentiaalinen lääke Euroopan haasteisiin, mutta kysymys on syvästi polarisoitunut, ex-diplomaatti kirjoittaa. Hän muistuttaa juuri maahanmuuton olleen keskeinen syy Britannian EU-eron takana. Eurooppalaiset tuskin kääntyvät entistä laajamittaisemman maahanmuuton taakse puhtaasti taloudellisista syistä, Araud pohtii.
Nyt useat nuoret koulutetut eurooppalaiset jättävät kotimaansa ja hakeutuvat Yhdysvaltoihin. Aivovuoto on yksi Euroopan haasteista, ranskalainen toteaa.
– Kun matkustelin Yhdysvalloissa, tapasin kaikkialla eurooppalaisia tutkijoita, kirurgeja, opettajia ja yrittäjiä. Oli vaikea olla tuntematta surua siitä, että nämä nuoret ihmiset, jotka meidän maamme ovat kouluttaneet kovaan hintaan, vaurastuttavat nyt Yhdysvaltoja.
– Mutta heidän selityksensä oli aina sama: paremmin rahoitusta, enemmän mahdollisuuksia, vähemmän sääntelyä. Ikävä kyllä, ikääntyvillä mailla on vähemmän rahaa samalla kun ne tuppaavat rakastaa sääntelyä, Araud kiteyttää Euroopan haasteet.
