Lauri Uotila on pitkän pankkiekonomistin uran tehnyt ja nykyään yksityinen ekonomisti. Uotila on Suomen talouden pitkän linjan näkijä ja asiantuntija. Hän työskenteli Postipankissa, Sampo Pankissa ja Danske Bankissa ekonomistina, pääekonomistina sekä johtavana neuvonantajana. Mediassa Uotilaa on luonnehdittu rauhoittavien viestien välittäjäksi huonoinakin aikoina ja jopa ”valtakunnan optimistiksi”.
Verkkouutiset kysyi, mikä on Uotilan arvio Suomen talouden tilasta tällä hetkellä – ollaanko jo lamassa vai vain taantumassa?
– Ihan talousalan termeillä kuvattuna, ei sitä lamassa vielä olla, mutta taantumassa ollaan. Eli ihan pikkuisen talous supistuu, joka alkoi jo tuolla viime vuoden lopulla ja taantuminen on varmasti parhaillaan jatkumassa. Taantumaksi tämä on ihan jäämässä, ellei maailmalla nyt sitten tapahdu jotain oikein hirveää, joka voisi keikauttaa tilanteen, Uotila pohtii.
Veteraaniekonomistin mukaan pienen pieneen talousnousuun on edellytyksiä jo tämän vuoden puolella.
Mistä tämänkertainen taantuma sitten lähti liikkeelle?
Iso tekijä ovat ensisijaisesti maailman aika harvinaislaatuisetkin geopoliittiset ongelmat.
– Aika harvoin on oltu, jos ajatellaan tästä taaksepäin, niin näin paineisessa tilanteessa. On tämä Venäjän sota ja sitten on monia muitakin kriisejä uhkaamassa ja luomassa sekasortoa. Jonkinlaista varovaisuutta ja jarruja taloudelle on myös Kiinan suunnalla. Ääriesimerkkihän siitä, mikä haittaisi maailmantaloutta, on se, että jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin. Sehän olisi hirveä asia maailmantaloudelle. Silloin taantuisi maailmankauppa. Kiinan merkitys on suuri suomalaisille yrityksille, Lauri Uotila avaa.
Kiinaan tällaisessa tilanteessa kohdistuvat toimet olisivat hänen mukaansa monin verroin suurempi talousuhka kuin Venäjän kohdalla.
– Ei kauppa kulkisi siellä ollenkaan, ei Japanista kulkisi laivat läpi kohti Etelää. Ja kaiken kukkuraksi siellä on vielä vaan tämmöinen päivä päivältä pelkoja lisäävä Pohjois-Korean käyttäytyminen.
– Jos oikeasti Pohjois-Koreakin rupeaisi pommittamaan ja Taiwan valloitettaisiin. Olisimme liemessä. Nämä skenaariot kuitenkin aiheuttaa jo varovaisuutta ja huolta. Se on puolestaan johtanut siihen, että Euroopassa ja Amerikassakin riippuvuutta Kiinasta pyritään vähentämään.
Suomiko lähes velaton?
Lauri Uotila luonnehti tunnetusti vielä muutama vuosi sitten Suomea käytännössä velattomaksi maaksi. Hän toppuuttelee velkapelottelua nytkin.
– USA ei julkista velkaa murehdi ehkä niin paljon. Mielestäni Suomessakin tällä hetkellä vähän liikaakin murehditaan sitä julkista velkaa. Suomi ei enää ihan ole velaton maa, mutta pitää muistaa, että meillä on myös saatavia. Ja jos velkaa on valtion sisällä, saatavat myös jäävät Suomeen.
Uotila haluaa korostaa sitä, että osa valtion velasta johtuu siitä, että valtio antaa lainoja.
– Valtiolla on sijoituksia. Sillä on kohtalaisen lihava pörssisalkku ja niin edelleen. Sitten kun puhutaan Suomesta, että onko Suomi velkaa, niin Suomihan voi olla velkaa vain itsensä ulkopuolelle eli ulkomaille, että maan sisällä kuitenkin toisen velka on toisen saatava.
Ihan velaton maa Suomi ei siis enää Uotilan mielestä ole.
– Nyt on kyllä jonkin aikaa ollut taas vaihtotaseessa alijäämää kyllä Suomessakin, joka tarkoittaa sitä että nettovelka ulkomaille on suurempi kuin saatavat. Valtiokin ottaa lähinnä ulkomaalta velkaa, vaikka periaatteessa se voisi ottaa sitä kotimaassa, kun vain tarjoaisi korkeamman koron. Yksityisihmiset siirtäisivät talletustileiltä rahaa valtio-obligaatioihin, mutta niin vaan ei ole haluttu toimia.
Hän jatkaa nettovelan kertyvän siitä, onko vaihtotase kunnossa, eli ovatko Suomen tulot ulkomailta pienemmät kuin menot ulkomaille.
– Siitä se aito aito velka ulkomaille syntyy, ei lainanotosta.
Velkaantuminen on pysäytettävä
Lauri Uotila myöntää Suomen julkisen velan olevan silti nyt ennätyksellisellä tasolla. Taustalla hän näkee niin koronapandemian kuin Ukrainan sodankin. Hänestä on kuitenkin selvää, että talouspolitiikassa on nyt laadittava pitkä ohjelma velkaantumisen pysäyttämiseksi. Uotila varoittaa kaikesta huolimatta liiasta velkaluvuilla pelottelusta .
– Pelkkään Ruotsiin vertaaminen ei ole järkevää, Siellä ikärakenne on meitä terveempi, koska työperäistä maahanmuuttoa on edistetty jo vuosikymmeniä. On kuitenkin valaisevaa etsiä verrokkeja muualta. Meillä Suomessa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nykyään runsaat 70 prosenttia. Sama tunnusluku Japanissa on 240 prosenttia, USA:ssa 120 prosenttia ja muutamassa meitä suuremmassa EU-maassakin yli 100 prosenttia, hän listaa.
– Velkapelkojen aikana on hyvä muistaa, että meillä valtiolla on myös paljon omaisuutta. Valtio on myöntänyt yrityksille lainoja ja pörssiosakkeiden salkkukin on melko muhkea. Näistä kertyy mukavasti korkotuloja ja osinkoja. Kaiken lisäksi valtiolla on kiinteää omaisuutta suuret määrät. Esimerkiksi maamme metsistä valtio omistaa lähes kolmanneksen. Täten mitään konkurssiuhkaa valtiolla ei ole, ekonomisti jatkaa.
Lauri Uotilasta on kuitenkin selvää, että valtion tuloja ja menoja on jatkossa säädettävä niin, että tasapaino joskus saavutetaan. Joitakin veroja on hänen mielestään korotettava, ja monia menoja on leikattava.
Menoleikkauksissa olisi Uotilan mielestä hyvä toteuttaa entistä enemmän tarveharkintaa.
– Rohkenen ehdottaa tätä myös tunneherkkiin lapsilisiin. Ylimmältä tulokolmannekselta voitaisiin lakkauttaa lapsilisät kokonaan. Näin valtio säästäisi 500 miljoonaa vuosittain.
– Maltillisia asiakasmaksuja voisi ottaa käyttöön niin ylemmässä koulutuksessa kuin terveydenhoidossakin. Näissäkin voisi toteuttaa tarveharkintaa, jolloin pienituloisimmat välttyisivät maksuilta.
Monissa EU-maissa on ongelmia yhteisten velkanormien täyttämisessä. Näillä näkymin mitään dramatiikkaa ei Lauri Uotilan mukaan Suomelle ole odotettavissa. Entistä tärkeämpää on hänestä saada työmarkkinat toimimaan.
– Lakot on saatava loppumaan. Väestömme erittäin nopea vanheneminen uhkaa työmarkkinoitamme kiihtyvällä vauhdilla, hän summaa.
– Mielestäni eläkeikää on jälleen nostettava. Eläkkeelle jo siirtyneitä on syytä houkutella takaisin työelämään vaikkapa osa-aikaisesti. Nuorempia ikäluokkia varten olisi jo korkea aika kehittää oppisopimusjärjestelmää. Erittäin tärkeää olisi nyt vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa. Tämä vaatii huomattavia lisäjoustoja maahanmuuton byrokratiaan. Tällaiset pitäisi toteuttaa heti, Uotila esittää.
Nykyiset korot ovat normaaleja
Valtionvelasta tietenkin on maksettava korkoja. Moni ehti tuudittautua vuosien ajan ennen Venäjän sotaa nollakorkojen ja jopa miinuskorkojen aikaa. Viimeisen parin vuoden ajan on huolittu yhä enemmän valtion lainojen kulujen valtavasta kasvusta.
– Tietenkin se on iso muutos, kun valtion korko nousee nollasta kolmeen ja asuntolainan korko yhdestä neljään prosenttiin. Nämä nykyiset lukemat ovat kuitenkin hyvin normaaleja. Nehän voivat hyvinkin olla ensi talvena prosenttiyksikön verran alempana, mutta paluuta nollakorkoihin ei ole nähtävissä. Se jäi kertaluonteiseksi rahapolitiikan kokeiluksi, Lauri Uotila pohtii.
Uotilan mukaan taantumaan on myös kotimaisia tekijöitä. Korot ovat nousseet ja samoin inflaatio nopeutui.
– Palkansaajien ostovoima supistui reippaasti tässä tyyliin parin vuoden ajan. Koroista on tärkeää ymmärtää se, että että lähes kymmenen vuoden ajan elettiin sitä niin sanottua nollakorkojen aikaa ja jotkut korot olivat jopa miinuksella. Sehän oli tämmöinen ihan ainutlaatuinen ihmiskuntakoe, sellaista ei koskaan ennen maailman historiassa ole koettu.
Suomen valtio ehti tuolloin ottaa joitakin lainaeriä jopa pienellä miinuskorolla.
– Sitä ei ole ikinä koettu, ei edes kuuluisalla kuin 1930-luvulla. 30-luvun lamassakin korot olivat kuitenkin vähintään pari prosenttia plussalla. Nyt kun tähän ehdittiin tottua, jos ajatellaan ihan yksityisiä suomalaisia ihmisiä, asuntolainojen ottajat ehtivät tottua muutaman vuoden ajan siihen, että no joo, mä saan asuntolainan 0,7 prosentin korolla, Lauri Uotila summaa.
Nyt ollaan pitkällä tähtäimellä katsottuna normaalilla tasolla.
– Silloin, jos talous vähänkin kasvaa ja inflaatioita on, niin kyllähän normaali korkotaso lainakoroiksi muutettuna on kuitenkin 3-4 prosenttia. Ehdittiin tottua pitää normaalina sitä, että ne asuntolainakorot ovat alle yhden prosentin.
– Kun ajattelee yksittäistä asiakasta, jos sai alle yhdellä prosentilla asuntolainansa koron, ja kun se nousi yli neljään, niin se on todella iso muutos. Lisäksi paljon enemmän rahaa piti panna likoon taloyhtiöissä, koska putkiremontteja tehtiin urakalla tuossa vähän aikaa sitten. Tästä syystä sekä yhtiövastikkeet ja rahoitusvastikkeet nousivat todella huomattavasti.
USA pärjää Eurooppaa paremmin
Suomi on ekonomistin mielestä aika samankaltaisessa tilanteessa muiden EU-maiden kanssa. Monessa maassa talous polkee paikallaan ja jopa vähän supistuukin. Yhdysvalloissa kehitys on puolestaan ollut yllättävänkin hyvää, ja talous on kasvanut aivan näihin päiviin asti. Tässä on Lauri Uotilan mukaan maanosien suuri ero.
Miten USA on sitten saanut taloutensa kohenemaan Euroopan taaplatessa taantumassa?
– Palataan vaikka sinne korona-aikoihin. Tässä täytyy muistaa, mikä heijastuu euroalueillekin, että jälleen kerran tällainen täysin ennen kokematon kriisi heilutti maailman taloutta. Tätä ei kerta kaikkiaan osannut odottaa, että tuli vakava korona, joka tietenkin jarrutti taloutta monella tapaa. Monia liikkeitä suljettiin ja liikkumista rajoitettiin, Uotila listaa.
Mutta jotain Yhdysvallat teki toisin kuin EU.
– Korona-aikana Yhdysvallat harjoitti todella raivokasta koronaelvytystä. Siellä jaettiin ihan selvää rahaa kansalaisillekin. Se on yksi selitys, että USA:lla meni paremmin korona-aikana ja korona-ajan jälkeen.
Tämä paisutti julkista velkaa Yhdysvalloissakin. Siellä sen kanssa kuitenkin pärjätään Eurooppaa paremmin.