Tekoäly on kehittynyt kovaa vauhtia viime vuosina. Vaikka yleisesti tekoälyn ajatellaan vielä olevan ”lapsen kengissä”, mikään ei viittaa siihen, etteikö tekoälyn kehitys jatkuisi yhtä nopeana tai jopa nopeampana tulevaisuudessa.
Jatkuvasti kehittyvää tekoälyä käytetään kasvavissa määrin myös työelämässä. Aihetta käsitellessä monelle nousee esiin myös huolestuttava kysymys: Kun tekoäly kehittyy riittävästi, voiko se viedä ihmisiltä heidän työnsä?
Generatiivisen tekoälyn vaikutuksista työelämään on tehty useita tutkimuksia. Suomessa aihetta on tutkinut esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Verkkouutiset Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouviselta, millaisia vaikutuksia tekoälyllä voi olla ihmisten työllisyyteen seuraavien vuosikymmenien aikana.
Aluksi hän huomauttaa, että kansainvälisissä satunnaistettuihin koeasetelmiin perustuvissa tutkimuksissa havaitaan, että generatiivisen tekoälyn käyttö nostaa työ tuottavuutta hyvin erilaisissa työtehtävissä.
– Etlan tutkimuksessa havaitsemme, että suurin osa nykyisistä ammateista sisältää tehtäviä, joita generatiivinen tekoäly korvaa tai täydentää. Näistä kahdesta havainnosta teen sen johtopäätöksen, että tekoälyn vaikutukset ihmisen tekemään työn sisältöön tulevat olemaan merkittäviä, Rouvinen vastaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että vain harvoissa ammateissa iso osa tehtävistä on altistuneena generatiiviselle tekoälylle.
– Lisäksi on huomioitava se, että tekoälyn vaikutus nykyiseen työhön on vain yksi kolmesta pääkanavasta. Lisäksi tulee tuottavuusvaikutus, eli uusien ratkaisujen myötä säästynyt aika ja raha sekä näiden kautta syntyvä uusi kysyntä ja tarpeet, sekä tekoälyn kautta syntyvät kokonaan uudet työtehtävät, Rouvinen kertoo.
Näiden kolmen tekijän kautta Rouvinen näkee pidemmän aikavälin vaikutukset ihmistyön määrään pikemminkin positiivisena kuin negatiivisena.
Generatiivinen tekoäly poikkeaa tekoälyn aiemmasta valtavirrasta eli koneoppimisesta siinä, että se soveltuu erityisen hyvin avustamaan ja toisinaan korvaamaankin melko luovia tehtäviä.
– Aiemmista teknologiamurroksista poiketen havaitsemme, että generatiivisen tekoälyn vaikutukset ovat kohdistumassa työmarkkinoiden eliittiin – paljolti toimistoissa tietokoneiden ruuduilla tapahtuvaan datan, informaation ja sisältöjen luontiin, käsittelyyn ja hyödyntämiseen, Rouvinen kertoo havainnoista.
Toistaiseksi selvimmät hyödyt ja vaikutukset on hänen mukaansa nähtävissä ohjelmoinnissa ja osin myös myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun tehtävissä.
Tekoälyn yleistyminen näkyy jo nyt töiden vähentymisenä tietyillä aloilla
Mitkä sitten ovat sellaisia ammatteja, jotka ovat vaarassa kadota tekoälyn kehittymisen myötä?
Etlan Suomea koskevassa tutkimuksessa tällaisia ammattiryhmiä ei edes havaittu. Kansainvälisissä tutkimuksissa aiheesta on saatavilla jonkinlaisia suuntaviivoja.
– Etlan ja Oxfordin yliopiston kansainvälistä työnvälitysalustaa tarkastelevassa tutkimuksessa havaittiin, että OpenAI:n ChatGPT:n julkistaminen marraskuussa 2022 vähensi hieman esimerkiksi kääntämiseen ja kielenhuoltoon, lyhyiden tekstisisältöjen sekä hakukoneoptimoinnin kysyntää, Rouvinen kertoo.
Samalla kuitenkin esimerkiksi ohjelmistorajapintoihin ja verkkosivujen toteutukseen liittyvä työn kysyntä lisääntyi siinä määrin, että kokonaisuutena ihmistyön kysyntä tällä alustalla lisääntyi.
– Kyseinen työnvälitysalusta ei ole painottunut visuaaliseen työhön mutta luulisin, että esimerkiksi MidJourneyn ja DALL-E:n kaltaiset kuvia tuottavat generatiiviset tekoälyn muodot ovat hieman vaikuttaneet kuvituksen ja valokuvauksen kysyntään, Rouvinen pohtii.
Hän myös muistuttaa, että generatiivinen tekoäly on teknisen kehityksensä alkuvaiheessa. Niinpä sen välittömin työnkysyntävaikutus liittyy siihen pohjautuvien ratkaisujen tarjoamiseen.
– Näiden tehtävien kirjo on laaja: asian tutkimus, tarvittavat tietoverkot ja tietotekniset ratkaisut, datan luominen ja järjestely, tietotekniset pilvipalvelut, laajojen kielimallien kehittely ja niiden tuominen käytäntöön sekä lopulta varsinaiset tekoälyn päälle rakentuvat sovellukset ja niiden tuominen osaksi organisaatiorakenteita ja ihmisten työtä.
Koska tekoälyä tullaan lopulta soveltamaan lähes kaikissa ammateissa, myös aihetta sivuavan opetuksen ja koulutuksen kysyntä on Rouvisen mukaan kova.
– Lopulta suurin vaikutus tulee kuitenkin siitä, että nykyiset ammattikuvat muuttuvat ja syntyy kokonaan uusia ammatteja, kuten aiemmin historiassa tapahtui esimerkiksi sosiaalisen median nousun myötä.
Ammatit eivät katoa, mutta tekemisen tavat muuttuvat
Tekoälystä puhuttaessa usein nousee esiin huoli siitä, että kehittyessään se tulee korvaamaan osan ihmisten ammateista. Rouvinen huomauttaa, että lähes kaikki ammatit sisältävät jonkin verran tekoälylle altistuneita tehtäviä, mutta vain harvoissa ammatissa suuri osa tehtävistä on altistunut tekoälylle. Siksi hänen mielestään puhuminen ”ammattien korvautumisesta” generatiivisen tekoälyn seurauksena on huono ilmaisu.
– Ylivoimainen enemmistö ammattinimikkeistä tulee säilymään, vaikka niissä tuleekin tapahtumaan eriasteisia sisällöllisiä muutoksia generatiivisen tekoälyn seurauksena.
Palataan lopuksi alkuperäiseen kysymykseen: Tulisiko ihmisten olla huolissaan siitä, että tekoäly voi viedä tulevaisuudessa heiltä työt?
– Ei tule olla huolissaan, mutta tulee olla hereillä. Pitää jatkuvasti kysyä itseltään, voisiko omassa työssään soveltaa aiempaa parempia ratkaisuja ja menetelmiä, siis myös generatiivista tekoälyä. Ja innoilla kokeilemaan!, Rouvinen kannustaa.
Hän muistuttaa, että yrityksen ja erehdyksen kautta löytää itselle toimivia ratkaisuja.
– On myös hyvä pitää mielessä, että tarjolla olevat ratkaisut kehittyvät, joten aiemmin epäonnistuneeseen kokeiluun kannattaa myöhemmin palata.
LUE MYÖS:
Hyytävä arvio tekoälyn räjähdyksestä: Pitää eristää armeijan tukikohtiin
Yritys teetti 700 ihmisen työt tekoälyllä, näin siinä kävi
Yritys otti käyttöön tekoälyllä toimivan HR-asiantuntijan – ovatko ihmisten työpaikat vaarassa?