Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita kymmeniä datakeskusinvestointeja, joiden yhteisarvo on pitkälti yli 10 miljardia euroa.
Suurimpia hankkeita ovat muun muassa teknologiayhtiö Googlen kaavailema miljardi-investointi Kajaaniin ja laajennusinvestointi Haminaan, islantilaisyhtiö Atnorthin 1,5 miljardin investointi Kouvolaan, brittiläisen XTX:n Kajaaniin suunnittelema keskus sekä Microsoftin Vihtiin kaavailema investointi.
Datakeskusinvestoinneilla on Suomeen merkittäviä suoria ja epäsuoria työllisyysvaikutuksia ja sitä myöten ne tuovat Suomeen verotuloja, kasvattavat vientimahdollisuuksia ja kehittävät alihankintaketjuja, muistutettiin Business Finlandin tiistaina järjestetyssä datakeskuksia koskevassa infotilaisuudessa.
Suomen etuna datakeskusinvestointien sijoituspaikkana yritykset näkevät yleensä ennakoitavan ja vakaan investointiympäristön, vihreän sähkön erinomaisen saatavuuden ja kilpailukykyisen sähkön hinnan sekä mahdolliset saatavissa olevat investointituet. Suomessa sähkön hinta on Euroopan edullisimpien joukossa ja sähköenergiasta on runsaasti tarjontaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkunan mukaan yli kolmen miljardin euron edestä hankkeita on joko käynnistetty tai niistä on tehty investointipäätös. Lisäksi suunnitteluvaiheessa on datakeskushankkeita noin 10 miljardin euron edestä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Suomen kantaverkossa on hyvin tilaa uusille sähköä kuluttaville investoinneille. Kantaverkon kehittämiseksi ollaan parhaillaan tekemässä historian suurinta noin 4 miljardin euron investointiohjelmaa.
Suomessa on valmiina, rakenteilla tai lähellä rakentamista noin 1000 megawattia datakeskuskapasiteettia. Tämä vastaisi Fingridin mukaan noin 5-8 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Fingridin mukaan ei ole näköpiirissä, että datakeskukset tai muu uusi teollinen kysyntä ajaisi Suomen sähköpulaan.
Yksi uhkatekijä datakeskusinvestoinneille kuitenkin nähdään.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi maaliskuussa, että datakeskusten ja kaivosten sähkönkäyttöön liittyviä verotukia poistetaan.
Datakeskuksissa kulutettu sähkö on nykyisin oikeutettu alempaan sähköveroluokkaan, jonka sähköverotuki on valtiovarainministeriön arvion mukaan yhteensä noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 30 miljoonaa kohdentuu datakeskuksille.
– Emme näe näiden yritystukien säilyttämiselle enää tarvetta muuttuneessa vero-, elinkeino- ja energiapoliittisessa tilanteessa. Samalla haluamme edistää puhtaan sähkön ja sen siirtokapasiteetin riittävyyttä, Purra totesi maaliskuussa valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Sähköveroluokan muutoksen pelätään heikentävän Suomen kilpailuasetelmaa ja vaarantavan huomattavan määrän investointeja ja työpaikkoja Suomessa. Finnish Data Center Associationin (FDCA) laskelmien mukaan ennen kaikkea suuret hankkeet ovat vaarassa peruuntua, koska pienelläkin sähkön hinnan muutoksella on iso kumulatiivinen vaikutus.
Laskelmien mukaan datakeskusinvestoinnit voivat tuoda seuraavien vuosien aikana jopa 80000 henkilötyövuotta Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Verotuloja hankkeista voisi tulla jopa yli 3,3 miljardia euroa seuraavien kahdeksan vuoden aikana.
