Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mukaan ryhmässä suhtaudutaan ”hyvin kriittisesti” hallituksen lakiluonnokseen rajalaista. Syynä ovat paitsi ristiriidat kansainvälisten velvoitteiden ja perusoikeuksien kanssa, myös epäilyt siitä, tehoaako lakiluonnoksen työkalupakki Venäjän hybridivaikuttamiseen.
Harjanne sanoo etenkin itse pohtineensa sitä, että vaikka hallituksen lakiluonnos tulisi sellaisenaan voimaan, ei se antaisi takeita siitä, että Venäjän hybridioperaatio saataisiin näin loppumaan.
Hallituksen lakiluonnoksen mukaan turvapaikkahakemuksia voitaisiin tiettyjen edellytysten vallitessa kieltäytyä vastaanottamasta osassa Suomen itärajaa. Lain soveltaminen edellyttäisi hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyötä ja päätös voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lain tarkoitus on estää Venäjän hybridivaikuttamista turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäen.
Vaikka Suomi kieltäytyisi vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia, Harjanteen mielestä ”ei ole takeita siitä, etteikö Venäjä silti voisi jatkaa operaatiotaan, jolloin siinä tulisi kärjistetty tilanne rajalla”.
– Tämä on viheliäinen ongelma, mutta ei pidä huijata itseään sillä, että tähän olisi yksinkertaisia ja tehokkaita ratkaisuja, Harjanne tiivistää näkemyksensä Verkkouutisille eduskunnassa torstaina.
– Pitäisi miettiä, mikä on sellainen keinovalikoima, jolla Venäjän vaikuttamiskeinot tehdään tehottomiksi. Uskon, että löytyisi vielä sellainen, joka olisi perustuslain puitteissakin mahdollinen.
Mikä on vihreiden vaihtoehto?
Harjanne myöntää, ettei puolueella sellaista toistaiseksi ole.
– Kiinnostaa tosi paljon kuulla, tuleeko tähän lausuntokierroksella uusia näkökulmia ja kyllä me ryhmässä myös tätä vakavasti pohditaan, hän painottaa mennessään ryhmäkokoukseen.
Hallituksen lakiluonnos rajalaista lähetettiin viime perjantaina lausuntokierrokselle. Lausuntoja odotetaan lähes 50 taholta ja aika on poikkeuksellisen lyhyt. Lausunnot tulee olla sisäministeriössä jo ensi maanantaina.
Hallituksen perjantaina julkistamaa lakiluonnosta on pidetty ristiriitaisena valllitsevien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Kyseessä olisi poikkeuslaki, joka edellyttäisi eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistöä, jotta se voitaisiin säätää tällä vaalikaudella.
