Presidentti Sauli Niinistö totesi Ulkopoliittisen instituutin FIIA-foorumissa, että nyt eletään hämmennyksen tilassa – on vaikeaa tottua siihen, mitä maailmalta kuuluu joka päivä.
Tilanne erityisesti Euroopassa ja eurooppalaisten kohdalla ei rajoitu vain hämmentämiseen, vaan Eurooppaa myös vahvasti haastetaan, Niinistö totesi. Venäjä on onnistunut esimerkiksi Unkarin ja Slovakian kohdalla vetoamaan äärimmäiseen oikeistoon ja Kiinalla on Euroopassa ystäviä, joilla on ”aika paljon keskeisestä infrastaankin Kiinan käsissä”.
Sauli Niinistö vertasi Euroopan maiden tilannetta marjametsälle lähtöön: Yksin marjaan lähtevä voi löytää apajan, mutta suuri riski on myös jäädä eksyksiin.
– Suuri kysymys on: Miten Eurooppa onnistui tipahtamaan geopolitiikan rattailta, Niinistö jatkoi.
Tässä täytyy Niinistön mukaan palata ajassa taakse päin, jotta voitaisiin ottaa opiksi. Hän kertoi tuuranneensa vuonna 2000 silloista pääministeri Paavo Lipposta Lissabonissa huippukokouksessa, jossa päätettiin, että Eurooppa on oleva maailman ykkösmaanosa 10 vuoden päästä.
– Kun näin oli päätetty, tuli hyvä olo: me olemme 10 vuoden päästä parhaita.
Aika näytti, että totuus on ehkä toisenlainen.
– Uskoimme pitkään, että ylivertaiset arvomme ja ylivertainen demokraattinen järjestelmämme puhuu itsestään puolestaan, niin että se voittaa alaa maailmalla.
– Mutta nyt on paremminkin käynyt niin päin, että joudumme omalla kotikentällä puolustamaan tuota järjestelmää.
Niinistön mukaan Naton laajetessa 2000-luvun alussa se toki vahvisti Nato-Eurooppaa kokonaisuutena, mutta jätti tilaisuuden kullekin jäsenmaalle heikentää itse itseään. Tilastot kertovat, että aseita, jotka vielä vuonna 1990 laskettiin tuhansissa, lasketaan nyt sadoissa, Niinistö sanoi ja mainitsi tankit ja hävittäjät esimerkkeinä.
– Parempaan on Euroopassa siis mentävä ja löydettävä jokin toinen suunta.
Niinistö pohti löydämmekö Euroopassa yhteistä turvallisuusajattelua. Yhteinen ajattelu on löydetty 2011 eurokriisin kohdalla ja koronan kohdalla, ja erityisesti koronan kohdalla rakennettiin yhteinen järjestelmä, jossa ”joku maksoi ja joku sai”. Solidaarisuutta siis oli.
– Nyt suuri kysymys on, ulottuuko se [solidaarisuus] yhtä pitkälle kovan turvallisuuden puolella ja rauhan takaamisessa.
Myönteisiä merkkejä on, moni maa, ja nyt Suomikin on ilmoittanut tuntuvista lisäyksistä puolustusmenoihin.
– Positiivisena näyttäytyy myös tämä koottava halukkaiden koalitio.
Niinistö sanoi pitävänsä hyvänä merkkinä, että Eurooppa mahdollisesti asettaisi halukkaiden maiden toimesta 3-4 prikaatia valvomaan Ukrainan rauhaa ja johtojärjestelmäkin löytyisi Ranskan ja Britannian aikaisemmasta yhteisestä pohjasta.
– Taustalla pitää muistaa, että prikaateja pitäisi olla ehkä 50-kertainen määrä ennen kuin Eurooppa voisi sanoa olevansa vahva.
Niinistön mukaan kaikkein myönteisin uutinen on se, että EU:n ulkopuoliset Nato-maat Britannia ja Norja ovat vahvemmin yhteisessä veneessä ja turvallisuudesta on tullut eurooppalainen hanke.
– Se on erinomainen asia.
Itsestään selvää on, että Naton kriteerit puolustusmenoiksi tulee täyttää.
Niinistö jatkoi, että on varauduttava myös siihen, että Yhdysvallat voi vähentää osuuttaan Euroopassa ja Naton rakenteessa.
– Silloin Euroopan Nato-maiden on valmistauduttava täyttämään kaikki mahdolliset aukot.
– Minä näen, että Euroopan sotilaallisen turvallisuuden tulevaisuus voi olla vain eurooppalaisemmassa Natossa.
– Pontevilla julistuksilla, kovilla tuomioilla ei tätä maailmaa enää muuteta. Se vaatii voimaa, sitä että muutkin näkevät, että noilla on voimaa.
Varautumista tarvitaan muihinkin haasteisiin, teknologian kehittyminen tuo uuden ulottuvuuden hybridi- ja kybermaailmaan.
– Eräs hahmotushan on tekoälyllä toimiva robottiaseistus. No, onneksi Euroopan parlamentti on sen kieltänyt… mutta sellaistakin saattaa ilmetä, Niinistö sanoi hymähtäen.
Jatkossa voimme nähdä edelleen arvojemme haastamista hyvinkin ovelalla tavalla, kuten Suomessa tänne johdettu maahantulo, Niinistö totesi viitaten itärajan turvapaikanhakijoihin.
Niinistön mukaan ”Kremlissä oltiin varmaan kovin tyytyväisiä” kun Suomessa oltiin eri mieltä keskenään siitä, saiko rajan sulkea vai ei. Jatkossa voidaan hyvinkin nähdä sitä, että joku suunnittelee panevansa jonkin läntisen hallituksen asemaan, jossa se joutuisi rajoittamaan omien kansalaisten vapauksia yhteisen turvallisuuden vuoksi.
– Siten saa aika tehokkaasti hämmennystä ja sekasortoakin aikaiseksi. Ajatellaanpa vaikka käytyä alustavaa keskustelua datan valvomisesta.
– Viholliselle kaikki se, mitä keskenään osaavat tapella on äärimmäistä mannaa.
Niinistö korosti, että on tärkeää myös nähdä, ei vain katsoa.
– Krimillä vuonna 2014 katsoimme, emme nähneet. Lännessä ihmeteltiin, mitä ne pienet vihreät miehet ovat ja mitä siellä touhuavat.
Myös tiedonvälityksen kautta liikumme Niinistön mukana monesti sinne tai tuonne jaksamatta miettiä mitä kokonaisuudessa on tapahtumassa.
Niinistö otti kantaa myös talouteen.
– Joskus muistaakseni 15 vuotta sitten sanoin että kolmas maailmansota tullaan käymään talouden asein ja tällä hetkellä onkin vahvasti esillä, Niinistö sanoi ja huomautti, ettei nyt puhu USA:n viimeisimmästä tullipäätöksessä, joka lienee myös neuvotteluase.
– Donald Trumpin taktiikkaan kuuluu ilmoittaa jotain mahdotonta ja kun mahdoton arkipäiväistyy, niin mahdotonta pienempi asia alkaa kuulostaa täysin mahdolliselta, Niinistö totesi.
Talouskysymykset ovat nousseet tärkeiksi myös Yhdysvaltojen ja Venäjän käymissä rauhanneuvotteluissa Ukrainasta. Koska Trump on viime kädessä kauppamies ja venäläisten saattaa olla pakko huomioida talouttaan, talouskysymykset voivat Niinistön mukaan olla myös se tekijä, joka mahdollistaa rauhan.
Niinistö jatkoi, että hänen lempiaiheensa pitempään on ollut, mikä on dollarin asema maailman reservivaluuttana kun esimerkiksi BRICS:kin on laajentunut.
– Kannattaa aina muistaa, että Yhdysvaltain mahdin takana on dollarin maailmavaluutta-asema, joka on ollut riidaton.
– Eurooppa on vakain nykyisen valuuttaregiimin tukija Yhdysvaltain kannalta, ehkä ainoakin sen vankka tukija.
Tästä kannattaisi Niinistön mukaan ehkä USA:a muistuttaa, kun BRICS-maatkin ovat valuutta-asiaa ottaneet uudelleen esille.
Niinistö huomautti myös, että tänä päivänä vähän huomiota herättää se, että kullan hinta kohonnut syksystä lähtien, mikä on epänormaalia.
– Onko vanha kunnon turvasatama-ajattelu on palannut mieliin? Siltä tuo vähän näyttää, vaikka onkin vanhakantaista.
Niinistö sanoi, ettei usko Ukrainan sodan laajenevan Euroopassa, mutta riippumatta siitä millainen rauha saadaan, rauhattomuus ja ”ilkeydet” tulevat jatkumaan. Ehkä joudumme kysymään mikä on ase ja mikä on sota.
– Jännitteinen Eurooppa on se mitä tulemme näkemään.
– Uskon, että viime kädessä tämä tilanne kyllä selkiää niin että elämä pääsee normaaliraiteilleen.
