Vihreiden kansanedustajat Inka Hopsu ja Iiris Suomela kysyvät, miten Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo tehokkaammin puuttua vihapuheeseen lainsäädännön keinoin?
Edustajat jättivät asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen tänään.
– Hallitusohjelmassa onkin kirjattu, että oikeusvaltion ”nykytilan parantaminen edellyttää arjen turvallisuuden edistämistä, eriarvoisuuden kaventamista sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa syrjäytymiseen ja vihapuheeseen puututaan.” Tarve lainsäädännön muutoksille on huomattu Euroopan unionissa asti. EU:n komissio nosti helmikuussa 2021 oikeusmenettelyn Suomea kohtaan, sillä Suomi ei puutu lainsäädännössään riittävästi vihapuheeseen, edustajat katsovat.
Hallitus esitti eduskunnalle helmikuussa, että sukupuolesta tulisi rangaistuksen koventamisperuste. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rikos on tehty uhrin sukupuolen takia. Lisäksi laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä esitetään muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.
– Nämä ovat tärkeitä lainsäädännöllisiä toimia osana vihapuheeseen puuttumisen toimenpidekokonaisuutta. Samoin jo olemassa oleva rikoslainsäädäntö tulee päivittää vastaamaan digitaalisen ajan tarpeita: esimerkiksi laittoman uhkauksen kriteeristö ei usein täyty internetin välityksellä tehdyissä uhkauksissa, Hopsu ja Suomela sanovat.
Suomen rikoslaki ei tunne erikseen termiä vihapuhe. Edustajat kiinnittävät kirjallisessa kysymyksessä huomiota siihen, että Euroopan komission arvion mukaan Suomen lain avulla ei voi myöskään määrätä tehokkaita ja toimivia seurauksia, joilla voidaan kitkeä rasismia ja muukalaisvihaa. Komission mukaan Suomessa ei ole esimerkiksi varmistettu, että kyseisiä rikoksia voidaan tutkia ja niistä voidaan nostaa syytteet ilman uhrin tekemää ilmoitusta tai syytöstä.
Esitutkinta- ja syytekynnys vaikuttaa edustajien mukaan nousseen niin korkealle, että ”räikeäkään vihapuhe” ei etene oikeuskäsittelyyn.
– Lisäksi Suomessa ei ole kriminalisoitu vihapuhetta, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisesti määräytyvän ihmisryhmän yksittäiseen jäseneen. Suomessa ei ole myöskään kriminalisoitu vihapuheen erityisten muotojen eli kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä, edustajat katsovat.
