Hypon pääekonomisti Juho Keskisen mukaan kiintein veroin laskettu markkinainflaatio matelee alle prosentissa, ja muutkin inflaatiomittarit prosentin molemmin puolin, mutta samaan aikaan kuluttajien oma kokemus inflaatiosta on yhä yli viidessä prosentissa.
– Myös eteenpäin katsottaessa kuluttajat uskovat luottamuskyselyssä neljän prosentin inflaatioon, mikä vaikuttaa vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta varsin korkealta ja epätodennäköiseltäkin, hän sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat tammikuussa 0,7 prosenttia, kun joulukuussa hinnat nousivat niin ikään 0,7 prosentilla. Asuinkustannukset laskivat kaksi prosenttia, ja asuntolainakorot laskevat nyt kansallista kuluttajahintaindeksiä.
Viime elokuusta alkaen inflaatioluku nousi sähkön hintaindeksin laskentaan tehdyn korjauksen seurauksena, ja arvonlisäverokantojen korotukset näkyvät luvuissa viime syyskuusta ja kuluvan vuoden tammikuusta lähtien.
Yleisen alv-kannan nousu tuli voimaan 1.9.2024. Alennettuun alv-kantaan kuuluvien tuotteiden ja palveluiden nousu kymmenestä prosentista 14 prosenttiin tapahtui puolestaan vuoden alussa.
Makeisten ja suklaan arvonlisävero on nousemassa 25,5 prosenttiin nykytiedolla kesäkuun alussa.
Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta oli tammikuussa 2,5 prosenttia, kun Suomen osalta vastaava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi asettui 1,7 prosenttiin. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin oli tammikuussa 0,8 prosentin tasolla, eli veromuutokset kohottavat nyt inflaatiota liki prosenttiyksiköllä.
Keskinen toteaa, että viiden vuoden aikana kuluttajahinnat ovat nousseet yhteensä 18 prosentilla ja lainakorot sivuuttava yhdenmukaistettu inflaatiokin 16 prosentilla, kun vastaavana aikana ansiotaso on kohonnut 15 prosenttia.
– Asuinkustannukset ovat kiivenneet viiden vuoden aikana 23 prosenttia, mutta asumisvuokrat vain vajaat kahdeksan prosenttia. Toisaalta ansiotaso kipusi juuri koronakriisiä edeltävinä vuosina selvästi inflaatiota enemmän, ja vuoden 2018 alusta lukien palkat ovat kohonneet keskimäärin kuluttajahintojen tahdissa.
– Asuminen on myös painunut kulumielessä deflaatioon, kun lainakorkojen lasku painaa nyt asuinkustannuksia. Inflaatio on kaikesta huolimatta jättänyt kuluttajille pysyvän muistijäljen, mikä jarruttaa toistaiseksi kulutuspäätöksiä ja talouskasvua, Keskinen arvioi.
