Kemianteollisuuden ala kärsii energian korkeista hinnoista. Yrityksillä on vaikeuksia siirtää kohonneita kustannuksia omiin tuotteisiinsa, ja Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyn mukaan lomautuksia on odotettavissa aiempaa enemmän. Yritykset joutuvat todennäköisesti pohtimaan myös irtisanomisia.
Suomessa kemianteollisuuden osuus koko teollisuuden sähkön kokonaiskäytöstä on noin 18 prosenttia. Kemianteollisuuden prosessit pyörivät etenkin sähköllä ja öljytuotteilla. Vielä 2000-luvulla maakaasu oli alalla merkittävä energianlähde, mutta sen käyttö on voimakkaasti supistunut.
Kemianteollisuus on omaehtoisesti tehostanut omaa energiankäyttöään vuosikymmenten aikana. Alalla sähkön osuus käytetystä energiasta on lisääntynyt merkittävästi, sillä kemianteollisuuden omat hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa vain voimakkaan sähköistymisen kautta.
– Etenkin peruskemian ala ja muoviteollisuus ovat sähköintensiivisiä, ja koko kemianteollisuus kärsii nyt korkeasta sähkön hinnasta, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto tiedotteessa.
Aallon mukaan uuden kysely perusteella jäsenyrityksistämme 62 prosenttia kertoi tehneensä sähkön säästötoimenpiteitä kuluvan energiakriisin aikana. Tämä on tapahtunut muun muassa oman toiminnan tehostamisena (30 % vastanneista) ja tuotannon väliaikaisena vähentämisenä (21 % vastanneista). Vastanneista 47 prosenttia aikoo vähentää sähkönkäyttöään vuonna 2023.
– Kemianteollisuudessa on säästetty sähköä kolme prosenttia energiakriisin aikana. Säästö, joka on vuodessa noin 170 gigawattituntia, vastaa esimerkiksi Nurmijärven asukkaiden vuotuista sähkönkulutusta. Sähkön säästö on seitsemänkertaistanut aiempiin vuosiin verrattuna, ja koska kemianteollisuus on niin voimakkaasti optimoinut sähkönkäyttöään jo ennen kriisiä, voidaan näitä lukuja pitää merkittävinä, sanoo Aalto.
Jäsenkyselystä selviää, että kemianteollisuuden yrityksillä on vaikeuksia siirtää voimakkaasti kohonneita kustannuksia omiin tuotteisiinsa. Erityisesti peruskemian ja muoviteollisuuden yrityksissä suurin osa yrityksistä on pystynyt siirtämään kustannuksia tuotteisiinsa vain osittain.
– Kemianteollisuuden suhdannetilanne on kääntynyt laaja-alaisesti miinukselle. Kevään ja kesänkin aikana osa indikaattoreista oli vielä plussan puolella, sanoo johtava asiantuntija Sampo Pehkonen.
Kemianteollisuuden tuotantomäärät ovat olleet laskusuunnassa, ja kapasiteetin käyttöaste on alimmillaan sitten finanssikriisin. Uusien tilausten arvo on pompannut kohonneiden hintojen vuoksi, mutta tilausmäärät ovat tavanomaista matalammalla tasolla.
– Kemianteollisuuden yritykset kamppailevat isojen haasteiden keskellä. Kohonneet kustannukset, energiakriisi ja vaikeudet toimintaketjuissa ovat hankala yhdistelmä. On suuri vaara, että yritykset joutuvat turvautumaan irtisanomisiin ja lomautuksiin sopeutuakseen olosuhteisiin ja selvitäkseen, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.
– Ainoa mahdollisuus pärjätä ja menestyä ovat kyky reagoida nopeasti olosuhteisiin ja innovatiiviset ratkaisut työmarkkinapöydässä. Malttia työmarkkinoilla tarvitaan jälleen, hän toteaa.
