Poliisin tietoon tulleet alaikäisten väkivaltarikokset ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2015. Epäillyt ovat yhä nuorempia. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden joukossa ja erityisesti on kasvanut ryöstörikollisuus.
Vuonna 2022 alle 15-vuotiaita koskevia ryöstörikosepäilyjä kirjattiin 119 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja vuonna 2023 niitä oli 37 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Keskusrikospoliisin tekemästä tutkimuksesta selviää, että huolestuttava kehitys ulottuu yhä nuorempiin. Ryöstörikoksesta epäiltyjen 9-11-vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonna 76 prosenttia. Heidän kohdallaan määrä on vielä absoluuttisena lukuna pieni, mutta 12-14-vuotiaiden osalta epäiltyjä ryöstöjä oli jo noin 100 kappaletta, kasvua oli 33 prosenttia.
– Kehitys on saatava katkaistua, totesi poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksen, Keskusrikospoliisin ja pääkaupunkiseudun poliisilaitosten tiedotustilaisuudessa tänään.
Alaikäisten rikoksissa tyypillisesti myös uhri on alaikäinen. Rikostarkastaja Markku Heinikari Helsingin poliisilaitokselta totesi, että yleensä julkinen keskustelu keskittyy rikosten tekijöihin ja uhri jää sivuosaan, vaikka uhrille voi teosta jäädä pitkäaikaisia, jopa elinikäisiä, fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia.
Helsingin poliisissa on todettu, että nuorison parissa esiintyy väkivaltaisen elämän ihannointia ja tekoihin liittyy usein nöyryyttäviä piirteitä. Alaikäiseltä uhrilta saatetaan ryöstää vaatteet päältä ja riisuttamista sekä väkivaltaa kuvataan videolle.
– Kuvataan videolle ja leveillään sillä somessa, Heinikari sanoi.
– Väkivalta- ja nöyryytysvideot ovat niin järkyttäviä, että monella kokeneella poliisillakin on ollut vaikea katsella niitä, hän jatkoi.
Heinikarin mukaan Helsingin poliisin tietoon tulleessa nuorisorikollisuudessa epäiltyinä tekijöinä korostuvat usein ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajat.
Varsinaisiin katujengeihin kuuluvat ovat yleensä iältään vanhempia, mutta Helsingin poliisissa on havaittu, että nuorilla aikuisilla katujengiin liittymisen taustalla voi olla alaikäisenä rötöstely.
– Siellä [katujengeissä] on maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka hetki sitten olivat alaikäisiä rikoskierteessä.
Heinikarin mukaan alaikäisten rikoskierteistä voi tulla väylä katujengeihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ellei tilanteeseen pystytä puuttumaan.
– Tällä hetkellä rikoskierteitä ei saada katkaistua tehokkaasti.
Heinikarin mukaan alle 15-vuotiaiden osalta ei ole mitään keinoja katkaista niitä rikoskierteitä, jotka ”eivät keskustelemalla katkea” ja joissa pehmeät keinot on kokeiltu.
– Nämä ovat lastensuojelun vastuulla ja niin se pitää ollakin, Heinikari totesi.
Silti alle 15-vuotiaiden osalta tilanteeseen liittyy poliisin näkökulmasta selkeitä epäkohtia. Nämä nuoret ovat usein sijoitettuna lastensuojelulaitoksiin, mutta karkaaminen on Heinikarin mukaan helppoa.
– Sieltä voi poistua melkein oman mielensä mukaan, vaikka olisi jäänyt kiinni aiemmin.
Heinikari kertoi esimerkin nuoresta, jolla oli vuoden aikana laitoksesta 10 karkumatkaa, osa kestänyt varsin pitkään. Nuori oli ehtinyt tehdä vuoden aikana hatkoillaan useita törkeitä ryöstöjä, useamman pahoinpitelyn ja törkeimpänä rikoksena tapon yrityksen, jossa uhri sai hengenvaaralliset vammat.
Heinikari mainitsi myös, että vuoden 2023 aikana eniten ryöstörikoksia Helsingissä tehnyt oli 14-vuotias, jonka kontolla oli 10 ryöstöä. Toinen 10 ryöstöä tehnyt oli 20-vuotias, sen jälkeen tuli 9 ryöstöä tehnyt 12-vuotias.
– Jokaisessa näistä ryöstöistä oli uhri, Heinikari muistutti.
Hän toi tilaisuudessa voimakkaasti ja useasti esiin laitoksista hatkoille lähtemisen helppouden. Hän korosti, että hatkareissut vain pahentavat ongelmia kaikin tavoin, sillä myös hatkalainen itse on vaarassa joutua rikoksen uhriksi.
Julkisuudessa on vaadittu poliisia etsimään karkureissuilla olevia nuoria aktiivisemmin. Tähän ei Heinikarin mukaan ole resursseja.
– Hatkalaisten määrää täytyy vähentää, se on aivan liian suuri, hän totesi.
Lisäksi hatkanuorten tavoittamiseenkin liittyy ongelmia. Nuoren etsintä on ensisijaisesti hänestä vastuussa olevan laitoksen tehtävä, mutta lastensuojelu ei voi lasta itse ottaa kiinni, vaikka tämän löytäisikin, vaan siihen on hälytettävä virka-apua.
Heinikarin mukaan myöskään nuoren puhelinta ei voi paikantaa hänen löytämisekseen, ellei ole osoitettavissa, että nuori on välittömässä vaarassa.
– Tähän kokonaisuuteen täytyy saada tolkkua, Heinikari vaati, ja sanoi uskovansa, että ongelmat olisivat ratkaistavissa ”maalaisjärjellä”.
