Liikennevakuutuksesta korvattiin viime vuonna 89 702 liikennevahinkoa. Vahinkojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden. Laskua oli vain 0,3 prosenttia.
Määrällisesti eniten liikennevahinkoja tapahtuu tyypillisesti lumipyrypäivinä. Piikkipäivinä vahinkojen vaihteluväli oli viime vuonna tyypillisesti 350–500, mutta pahimpana päivänä 27. maaliskuuta 2023 vahinkoja tapahtui kaikkiaan 600. Keväisen jakson jälkeen Etelä-Suomessa pyrytti tuolloin rankasti lunta.
− Liikennevahingoissa mitattuna viime vuoden pahimpana päivänä sattui liikennevahinko laskennallisesti joka toinen minuutti. Sankan lumipyryn sattuessa kannattaa aina miettiä, onko liikenteeseen lähteminen välttämätöntä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty huomauttaa.
Viikonpäivistä eniten liikennevahinkoja tapahtuu perjantaisin, keskimäärin 292 vahinkoa vuorokaudessa. Vähiten tapahtuu sunnuntaisin, keskimäärin 165 vahinkoa vuorokaudessa.
− Liikennevahinkojen kokonaismäärä on edelleen selvästi pienempi kuin koronaa edeltävinä vuosina. Omaisuusvahingoissa on palattu jo lähelle koronaa edeltäneitä vuosia, mutta henkilövahinkoja tapahtui viime vuonna viidennes vähemmän koronaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Siitäkin huolimatta, että henkilövahinkojen määrä kasvoi hieman vuodesta 2022 vuoteen 2023, Räty kuvailee kehitystä.
Yleisimmin vahingon aiheuttaa henkilö- tai pakettiautoilija
Suurin osa (80 %) liikennevahingoista korvattiin henkilö- tai pakettiauton liikennevakuutuksista.
Joka viides henkilövahinko korvattiin mopojen ja moottoripyörien liikennevakuutuksesta, useimmiten vahingoissa loukkaantui moottoripyöräilijä tai mopoilija.
Traktorimönkijöiden määrä liikenteessä ja myös niille tapahtuneet liikennevahingot ovat kasvaneet jyrkästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 traktorimönkijöiden liikennevakuutuksista korvattiin noin tuhat vahinkoa
Henkilövahinkojen määrä lisääntyi hiukan erityisesti iäkkäillä
Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot jakautuvat omaisuus- ja henkilövahinkoihin. Vuonna 2023 tapahtuneista liikennevahingoista 14 864 eli 17 prosenttia oli henkilövahinkokorvauksiin johtaneita vahinkoja.
Henkilövahinkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin kaksi prosenttia. Henkilövahinkojen määrät kasvoivat kaduilla ja pysäköintialueilla, ja vähenivät maanteillä.
Kasvua oli erityisesti keväällä ja syksyllä, kesän tyypillisestikin korkeat henkilövahinkomäärät pysyivät ennallaan. Vaikka liikennevahinkojen piikkipäivät osuvat usein vaikeaan talvikeliin, henkilövahinkoja tapahtuu eniten kesäliikenteessä.
Vuorokausikohtainen uhrimäärä on suurimmillaan kesäkuukausien vahingoissa. Henkilövahingot lisääntyivät yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä. Alle 18-vuotiaiden henkilövahingot vähenivät.
Liikennevahingoista 46 prosenttia tapahtui pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja muilla vastaavilla alueilla. Peruutusvahingot ovat yleisin vahinkotyyppi, niitä oli noin kolmannes (30 %) kaikista liikennevahingoista. Parkki- ja piha-alueilla tapahtuneista vahingoista peräti puolet oli peruutusvahinkoja.
