Tuoreiden tietojen mukaan huumemyrkytyksiin eli yliannostuksiin menehtyi Suomessa vuonna 2023 ennätykselliset 253 ihmistä. Näistä 89, eli 35 prosenttia oli alle 25-vuotiaita.
– Vaikka jokainen huumemyrkytyskuolema on tragedia, on hälyttävää, että uhreista näin suuri osa on nuoria, ja että joukossa on myös myös alaikäisiä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija ja huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Sanna Kailanto.
Päihdetyötä tekevät järjestöt ovat syvästi huolissaan huumekuolemien määrän kasvusta ja vaativat nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi.
– Meillä on jo kattavasti tietoa siitä, mitä tarvitaan huumekuolemien ehkäisemiseksi, mutta riittävä poliittinen tahto niiden toteuttamiseen puuttuu, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.
Hoitoon pääsyn helpottaminen ja nykyisten palveluiden vahvistaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, mutta myös uusia haittoja vähentäviä keinoja on kokeiltava ja otettava käyttöön.
– Lisäksi on tärkeää lisätä tietoa yliannostusten ehkäisystä. Erityisesti nuorilla on usein puutteita tiedoissaan erilaisten aineyhdistelmien riskeistä, ja tämä yhdistettynä aineiden helppoon saatavuuteen muodostaa merkittävän riskin, Furman sanoo.
Vuonna 2023 THL laati Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallin, jossa esitetään 12 tutkimukseen perustuvaa suositusta kuolemien ehkäisemiseksi.
Onnettomuustutkintakeskus Otkes julkaisi tänä vuonna laajan selvityksen alle 25-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemista ja esitti useita parannusehdotuksia palvelujärjestelmään. Päihdejärjestöt esittävät, että tutkimuksiin perustuvat menetelmät ja suositukset otetaan käyttöön viipymättä.
“Jos apu olisi saatu ajoissa, olisi kuolema ehkä ollut vältettävissä”
Päihdejärjestöt kartoittivat kyselyllä huumeisiin kuolleiden läheisten kokemuksia. Useat vastaajat kertoivat, että päihteitä käyttävän oli ollut vaikea saada apua, ja kuolema olisi voitu ehkä estää ajoissa annetulla tuella.
“Tuskallisinta oli, ettei palvelujärjestelmä ja yhteiskunta pystynyt tarttumaan avunhuutoon ajoissa”, kertoo yksi vastaaja.
“Jos apu olisi saatu ajoissa, olisi kuolema ehkä ollut vältettävissä”, toteaa toinen.
Kyselyssä nousi esiin myös huumeiden käyttöön liittyvä stigma, joka vaikuttaa negatiivisesti poliittiseen tahtoon toimia.
”Huumekuolema johtuu sairaudesta, mutta siihen liittyy valtava häpeän taakka, koska monien mielestä kyse on ihmisen omasta valinnasta, ja riippuvuus nähdään heikkoutena”, kuvailee yksi läheinen.
Vastaajat toivoivat, että yhteiskunta ymmärtäisi paremmin, että jokaisen huumekuoleman taustalla on rakas ihminen ja kyseessä on suuri inhimillinen tragedia – niin menehtyneelle kuin hänen läheisilleen.
Kesällä 2024 päihdetyötä tekevät järjestöt toteuttivat kyselyn menetyksen kokeneille läheisille. Kyselyyn vastasi 84 läheistä. Kyselyllä selvitettiin, mikä on ollut läheisille tuskallisinta huumekuoleman kokemuksessa, ja mitä he toivoisivat ihmisten ymmärtävän huumekuolemiin liittyen.
