Taloudesta saatiin perjantaina hyviä uutisia, kun Tilastokeskus kertoi Suomen työpäiväkorjatun tuotannon kasvaneen helmikuussa vuodentakaisesta 1,2 prosenttia. Suhdannekuvaajan mukaan talous kasvoi tammi-helmikuussa peräti 2,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
– Käänne taloudessa tapahtui oikeastaan jo viime vuoden aikana. Suhdannekuvaajan tiedot viittaavat siihen, että ensimmäisellä vuosineljänneksellä tilanne on kohentunut. Talous on elpynyt ennakoidulla tavalla ja viimeisimmät luvut ovat jopa parempia, mitä meillä on ennusteissa sisällä, arvioi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen Verkkouutisille.
OP ennusti alkuvuonna, että talous kasvaa kuluvana vuonna 1,7 prosenttia.
Heiskanen muistuttaa talouskuvan olevan tällä hetkellä kaksijakoinen, koska talouden yleiskuvassa on eri suuntiin olevia riskejä ja mahdollisuuksia.
– Talouskuva on sikäli ristiriitainen, että meillä on myönteisiä tietoja siitä, miten elpyminen on jatkunut, ja myös luottamusluvut ovat elinkeinoelämän vedolla kohentuneet viime aikoina. Sitten on epävarmuutta kansainväliseen tilanteeseen ja kauppapolitiikkaan liittyen, mikä aiheuttaa riskejä, hän arvioi.
– Toisaalta meillä on myös mahdollisuuksia liittyen siihen, että Ukrainassa saavutettaisiin jonkinlainen rauha, joka voisi kohentaa luottamusta. Lisäksi Saksassa tehdään suuret panostukset julkiseen sektoriin. Kokonaisuus on sillä tavalla poikkeuksellisen hankala hahmottaa tästä eteenpäin, ekonomisti jatkaa.
Positiivisten talouslukujen taustalla on useita syitä. Teollisuuden elpyminen ja parempi vire sekä vähitellen matalalta tasolta kohentunut rakentaminen ovat Heiskasen mukaan vauhdittaneet taloutta.
– Kuluttajien näkökulmasta ostovoima on kohentunut ja kulutusmahdollisuudet ovat kohentuneet. Jos katsotaan maksukorttidataa kokonaisuutena, niin alkuvuonna on ollut hyviä lukuja, Heiskanen täydentää taustalla olevia tekijöitä.
Helmikuun työttömyysluvut olivat edelleen synkät: työttömyysaste oli 9,1 prosenttia. Ekonomisti arvioi tilanteen kohentuvan kuluvan vuoden aikana.
– Jos talous pystyisi jatkamaan näillä urilla, niin toki vuoden puoliväliin mennessä nähtäisiin käännettä parempaan myös työttömyysluvuissa. Pieniä merkkejä on havaittavissa, että elpyminen alkaisi vähitellen näkymään silläkin puolella. Se edellyttää, että kehitys jatkuu hyvänä, eivätkä riskitekijät ala liikaa vaikuttamaan kehitykseen.
Presidentti Donald Trumpin tullipolitiikka voi heikentää talouskasvua, muttei Heiskasen arvion mukaan vie Suomea uudelleen taantumaan.
– Pelkästään tullit eivät meidän näkemyksemme mukaan veisi talouskasvua kokonaan, mutta ne merkitsisivät sitä, että talouskehitys jäisi arvioitua vaisummaksi sekä tämän vuoden että osin ensi vuoden aikana eli selvän kolhon ne kehitykseen aiheuttaisivat, Heiskanen arvioi.
– Suurempi uhka on se, millaista epävarmuutta mahdolliset tullipäätökset saavat aikaan tai leviääkö epävarmuus rahoitusmarkkinoille, koska ne voivat saada aikaan suurempia heilahduksia, ekonomisti muistuttaa.
