Virossa pohditaan tiukennuksia alkoholipolitiikkaan, kertoo Postimees -lehti.
Viron sosiaaliministeriö esitteli keskiviikkona Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Kanadan riippuvuus- ja mielenterveyskeskuksen kanssa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan lisääntynyt alkoholin kulutus aiheuttaa yhä enemmän vahinkoa yhteiskunnalle.
– Tilastot osoittavat, että alkoholi on ihmisille yhä edullisempaa ja lähempänä, Viron terveysministeri Riina Sikkut viittaa alkoholijuomien saatavuuteen.
– Virossa 90 prosenttia ihmisistä pääsee alkoholin myyntipaikkaan 10 minuutissa. Viinakauppa on virolaiselle lähempänä kuin perhelääkäri, koulurakennus, poliisi ja pelastuspalvelu, sanoo vanhempi tutkija Jürgen Rehm Kanadan riippuvuus- ja mielenterveyskeskuksesta.
Viro on OECD-maiden joukossa neljäntenä alkoholin kokonaiskulutuksessa henkilöä kohden. Kulutuksen kokonaismäärästä on laskettu pois esimerkiksi suomalaisten turistien ostokset.
– Valitettavasti olemme matkalla kolmannelle sijalle, terveysministeri Sikkut kertoo.
Vuonna 2022 Virossa rekisteröitiin 750 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa, kun vielä kaksi vuotta aikaisemmin niitä oli 507. Kuolemat ovat lisääntyneet voimakkaasti sen jälkeen, kun alkoholijuomien valmisteveroa alennettiin vuonna 2019.
Euroopan unionin maista Virossa kuollaan eniten alkoholista aiheutuneisiin sairauksiin.
– Tämä osoittaa, että Viro on jättänyt tekemättä jotain tai tehnyt jotain erittäin väärin, Rehm pohti.
Hallitusta patistetaan uudistuksiin
Tutkimuksen tekijät suosittelevat Viron hallitukselle lukuisia toimia, joilla alkoholin kulutus saadaan kääntymään laskuun.
Ensimmäinen suositus on tehdä alkoholista huomattavasti nykyistä kalliimpaa. Viron hallitus on jo päättänyt nostaa vuosittain alkoholin valmisteveroa viisi prosenttia vuoteen 2026 asti. Jürgen Rehm arvioi uutissivusto Delfille, että veronkorotus ei ole riittävän suuri.
Hänen mukaansa alkoholijuomien hintaa pitäisi nostaa vastaamaan inflaatiota ja yleistä elintason nousua, jotta virolaisilla olisi yhä vähemmän varaa juoda alkoholijuomia.
– Jos ihmisten tulot kasvavat esimerkiksi 10 prosenttia, niin alkoholin valmisteveroa pitäisi korottaa esimerkiksi 30 prosenttia, jotta hinta nousisi vastaavasti, Rehm laskee.
Tutkimuksessa suositellaan myös rajoituksia alkoholin saatavuuteen. Niitä ovat esimerkiksi myyntipaikkojen vähentäminen ja tiukemmat aikarajoitukset, myynnin kieltäminen huoltoasemilla ja internetissä, myyntiaikojen lyhentäminen sunnuntaisin ja lupajärjestelmän uudistus.
Terveysministeri Riina Sikkut arvioi, että virolaiset todennäköisesti vastustaisivat alkoholipolitiikan kiristyksiä. Tästä johtuen asiasta voi olla vaikea löytää poliittista sopua puolueiden kesken.
– Luulen, että automaattinen reaktio on se, että monet ihmiset eivät pidä siitä, hän sanoo.
Valmisteveron korotuksessa Sikkutin mukaan edetään varovasti. Uhkana on se, että suomalaisten ostokset vähenevät ja virolaiset suuntaavat jälleen Latviaan juomaostoksille, kuten kävi edellisen veronkorotuksen kanssa.
– Valmisteverojen korotuksesta vallitsee poliittinen yksimielisyys, mutta myös hallituskoalitiossa on yksimielisyys siitä, että korotuksen kanssa pitää edetä rauhallisesti, jotta ei tule äkillisiä hyppyjä.
