Venäjän aluehallintojen viranomaiset ovat hankkineet laajasti salakuuntelua estäviä järjestelmiä ja käyttäneet niihin kahden viime vuoden aikana vähintään 20 miljoonaa ruplaa, kertoo Telegramin uutiskanava Mash viitaten julkisiin hankintatietoihin.
Yleisimmin hankinnat koskevat kahta suojauslaitetyyppiä: tärinägeneraattoreita ja akustisia häirintälaitteita.
Tärinägeneraattori kiinnitetään ikkunaan, jossa se saa lasin värähtelemään ja vaikeuttaa äänen poimimista huoneesta lasin läpi. Akustinen häirintälaite puolestaan sijoitetaan oven, ilmanvaihdon tai katon tuntumaan. Se tuottaa taustamelua, joka vaikeuttaa keskustelun tallentamista.
Laitteiden on oltava valmistettu Venäjällä, ja niiden toimittajilla on oltava lupa tehdä valtionsalaisuuksiin liittyvää työtä.
Eniten salakuuntelua näyttävät pelkäävän Ural-vuoriston eteläpäässä sijaitsevan Baškortostanin viranomaiset, jotka käyttivät kuuntelunestojärjestelmiin 1,1 miljoonaa ruplaa. Myös Venäjän tiedeakatemiaan hankittiin järjestelmiä yhteensä 666 000 ruplalla, Kaukoidän tullihallintoon 500 000 ruplalla ja Brjanskin alueen duumaan 400 000 ruplalla.
Kaikissa näissä virastoissa ja organisaatioissa on viime vuosina paljastunut korruptiojärjestelyjä ja käynnistetty rikostutkintoja. Baškortostanissa entinen varapääministerin virkaa hoitanut Alan Marzajev tuomittiin 13 vuodeksi vankeuteen 37 miljoonan ruplan lahjuksen vastaanottamisesta rakennusyhtiöiltä.
Brjanskin alueella pidätettiin vuonna 2025 entinen varakuvernööri Nikolai Simonenko sekä alueellisen rakennushallinnon johtaja väärinkäytösepäilyjen vuoksi. Tapauksessa vahinkojen arvioitiin nousseen 818 miljoonaan ruplaan. Entinen varakuvernööri Sergei Timošenko puolestaan joutui epäillyksi jutussa, joka koski seitsemän miljoonan ruplan lahjuksia.
Vuonna 2025 Venäjän tiedeakatemian entinen varapresidentti Konstantin Solntsev todettiin syylliseksi 168,7 miljoonan ruplan kavaltamiseen tiedeakatemian varoista sekä varojen rahanpesuun. Kaukoidän tullihallinnossa korruptiojuttuja käynnistetään säännöllisesti: vuonna 2025 niitä oli vähintään kahdeksan.
Viranomaisia yrittävät salakuunnella niin Venäjän omat turvallisuuspalvelut kuin ulkomaiset tiedustelupalvelutkin. Viime vuonna turvallisuuspalvelu FSB syytti ulkomaisia tiedustelupalveluja korkea-arvoisten venäläisviranomaisten älypuhelinten salakuuntelusta.
FSB:n mukaan käytössä oli ohjelmia, joilla voitiin kuunnella neuvotteluja sekä toteuttaa salassa akustista ja videovalvontaa elektronisten laitteiden läheisyydessä. Esimerkiksi Bloomberg julkaisi 14. lokakuuta 2025 käydyn puhelinkeskustelun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin avustajan Steven Witkoffin ja Vladimir Putinin avustajan Juri Ušakovin välillä.
Tutkivan journalismin verkkosivusto IStories kirjoitti turvallisuuspalvelulähteisiin viitaten, että FSB kuuntelee nyt itse aktiivisesti poliitikkoja.
– Kaikki tekniikka suunnattiin uudelleen hallituksen ja muiden viranomaisten kuunteluun, sanoo turvallisuuspalvelun työntekijä IStoriesille.