Virolainen stategiseen viestintään erikoistunut asiantuntija, Viron hallituksen viestintäasiantuntijanakin toiminut Ilmar Raag kirjoittaa Postimees-sanomalehdessä, että viimeisen 20 vuoden ajan turvallisuusharjoituksissa on harjoiteltu nykyistä kaasuputken ja tietoliikennekaapelivaurioiden kaltaista vahingontekoa varten.’
– Harjoitusskenaario on sellainen, että jokin teknisperäinen onnettomuus tapahtuu, minkä seurauksena yhteiskunnallinen jännitys lisääntyy. Usein tätä on harjoiteltu yhtenä vaiheena osana hybridisodankäyntiä.
Raag toteaa, että harjoituksissa on mallinnettu yleensä energiansaantiin liittyviä häiriöitä, joiden tuloksena tietyt palvelut eivät toimi kunnolla.
– Esimerkiksi talvella ei kyetä tuottamaan riittävästi lämpöä tai sähköä, jotta pimeydessä selvittäisiin. Se omalta osaltaan tuottaa kysymyksen: ”Kenen syy?”, johon vastaus on yleensä hallitus.
Virossa on juuri harjoiteltu tällaista tilannetta osana Venäjän asymmetristä sodankäyntiä, jota on kohdistetttu niin Ukrainaan kuin Länsi-Eurooppaankin.
– Tavoitteena on lisätä niiden ihmisten määrää, jotka olisivat valmiita luopumaan vastakkainasettelusta Venäjän kanssa, jotta ”normaali” elinympäristö voitaisiin palauttaa. Näin ollen myös venäläiset olisivat ensimmäiset epäillyt tämänkertaisessa Balticconnectorin hajottamisessa.
Raag kuitenkin kehottaa olemaan ”menemättä asioiden edelle”.
– Jos olemme valmiita heti mielessämme pitämään Venäjää syyllisenä, meidän analyysimme on jo vinoutunutta. Tärkeintä on nimittäin totuus meitä itseämme eikä propagandaa varten.
Raag huomauttaa, että jos vaurioiden takana on Venäjä, ei vaikuttaminen ole vielä jäänyt tähän.
– Epäsymmetrinen hyökkäys jää varsin laihaksi vain Balticconnectorin hajottamisella. Jos seuraavan 1,5 kuukauden aikana ei tapahdu mitään, voi koko tapahtuman unohtaa, koska [epäsymmetrisen sodankäynnin] logiikka edellyttää, että elintärkeitä palveluita ”ylirasitetaan”, minkä tavalliset ihmiset kokevat kylminä pattereina tai muuna. Tällaista vaaraa ei vielä ole.
Raag varoittaa, että simuulatioissa ”asymmetriset hyökkäykset ovat yleensä draaman myötä muuttuneet vakavammaksi turvallisuuskriisiksi”.
– Meidän todellisen tilanteemme etu on siinä, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole voimavaroja siihen, että se voisi käyttää eksistentiaalisesti hyväkseen mitä tahansa meillä puhkeavaa kriisiä. Joten liiallisesti ei tule murehtia.
