Viron parlamentin eli riigikogun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson arvioi Facebook-kirjoituksessaan, että Valkoisen talon tapaaminen saattaa mennä historiaan kuin ”läntisen liittokunnan hajoamisen alkuna”.
– Näin syvää ja periaatteellista repeämää ei ole vapaa maailman liittolaisten välillä ollut sitten toisen maailmansodan päättymisen. Kuilua Euroopan ja Amerikan välille tavoittelevat Venäjä ja Kiina ovat päässeet erittäin lähelle yhtä suurinta strategista tavoitettaan.
Mihkelsonin mukaan eristäytymispolitiikkaa korostava Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ”tehnyt selväksi, että vapaan maailman johtajan paikka on nyt vapaana”.
– Oval Officessa tapahtunut oli yhtä aikaa sekä shokeeraavaa että myös loogista. Valitettavasti jää vaikutelma, että näin sen kaiken piti loppuakin. Presidentti [Volodymyr] Zelenskyiltä vaadittiin ei enempää eikä vähempää kuin ehdotonta antautumista Venäjälle. Kun Ukrainan presidentti yritti selittää, että Venäjä on hyökkääjä, eikä se välitä välirauhasta, kuten se on vuodesta 2014 lähtien toistuvasti todistanut, ja että Ukraina tarvitsee oman suvereniteettinsa suojaksi todellisia turvallisuustakeita, alkoivat isännät armottomasti haukkua vierasta kunnioituksen ja kiitollisuuden puutteesta.
Mihkelson muistuttaa, että voidaan vain kuvitella millaisen paineen ja sisäisen turhautumisen alla Zelenskyin on pitänyt toimia viime kuukausina.
– Ilmeisesti ei odottanut hänkään, että Ukrainan suurin tukija niin julmasti ja avoimesti käy hyökkäyksen uhriksi joutuneen kimppuun. USA:n presidentin asenne oli määrätietoinen – hän näytti koko maailmalle, ettei kyseessä ole hänen sotansa, hän ei valitse osapuolia ja haluaa mihin hintaan tahansa lopettaa sodan, jotta voisi palauttaa suhteet Venäjään ja määrätä uudet valtapiirit maailmassa. Valitettavasti hän näytti kaikille, ettei hän perusta YK:n peruskirjasta, rajojen muuttamisen väkivallattomuuden periaatteesta eikä vapaata maailmaa ylläpitävistä arvoista.
Mihkelsonin mukaan Valkoisen talon lehdistöedustaja Caroline Leavittin lausunnot tapaamisen jälkeen kertovat, että ”presidentti Trump tarvitsi tällaisen kohtauksen itsensä etäännyttämiseksi Euroopan kohtalon ratkaisevasta sodasta”.
Leavitt sanoi, että USA lopettaa avoimien shekkien kirjoittamisen ”erittäin kaukaisessa maassa sotimiseksi ilman todellista ja kestävää rauhaa”, ja pyysi kiinnittämään huomiota siihen, mitä ”Yhdysvaltojen presidentti joutuu suljettujen ovien takana kokemaan”.
Virolaispolitiikko muistuttaa, että eilinen Zelenskyin kohtelu on looginen jatkumossa, joka alkoi 12. helmikuuta ”puolitoista tuntia kestäneestä puhelinkeskustelusta diktaattori Putinin kanssa”.
– Tuota seurasivat Valkoisen talon hektiset, vaikkakin tavoitteelliset, askeleet hyökkääjävaltio Venäjän kanssa sopimiseksi Ukrainan ja eurooppalaisten liittolaisten etuja huomioimatta. Maanantaina YK:n turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen äänestyksessä USA liittyi Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa Ukrainaa vastaan antaen signaalin siitä, millainen on Valkoisen talon todellinen tahto.
Mihkelson huomauttaa, että ”Ukrainan valtuuskunta yritti Oval Officen fiaskon jälkeen nopeasti palauttaa presidenttien välisen keskusteluyhteyden, mutta USA torjui tämän.”
– Zelenskyi lähti Washingtonista tietäen, että Ukrainan on tästä lähtien paljon vaikeampaa toivoa Amerikan Yhdysvaltojen tukea. Ukrainan kohtalo on nyt suuresti Euroopan hartioilla.
Mihkelson painottaa, että läntisen liittolaisuuden hajoaminen ”olisi vakava isku kestävän rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi”.
– Tätä varten tulee yhdessä Euroopan liittolaisten kanssa toimia nopeasti, jotta Venäjälle eikä Kiinalle jäisi käsitystä, että läntinen pelotekyky on murentunut ja vastustuskyky halvaantunut.
Hänen mukaansa ensimmäiseksi testiksi muodostuu Ukrainan sotilaallisen avun jatkaminen.
– Vaikka Yhdysvallat todellakin toteuttaisi oman uhkauksensa kaiken sotilaallisen avun lopettamisesta, tulee Euroopan valtioiden yhdessä muiden vapaan maailman voimien kanssa tehdä kaikkensa, että Ukrainalle tarpeellinen sotilaallinen apu jatkuu. Ensitilassa Ukraina tarvitsee rintaman vakauttamiseksi tykistöä, tykistöammuksia ja ilmatorjuntaa.
Mihkelson painottaa, että Euroopan valtioiden tulisi nopeasti ottaa käyttöön kaikki Venäjän jäädytetyt varat Ukrainan tukemiseksi. Suurin osa jäädytetyistä noin 200 miljardin euron varoista sijaitsee Belgiassa.
– Vapaan maailman puolesta seisovien Euroopan valtioiden tulee viivyttelemättä lisätä puolustusmenojaan todellisen tarpeen ja transatlantisten suhteiden uusien realiteettien mukaiseksi. Todennäköisesti tässä puhutaan 4–5 prosentin BKT-osuudesta.
Lisäksi erittäin oleellista olisi, että Ranska laajentaisi oman ydinasesateenvarjonsa kaikkien Euroopan liittolaisten ylle.
– Oval Officessa tapahtunut ei tarkoita kuitenkaan, ettei meidän ole tästä lähtien mieltä tai toivoa ponnistella USA:n suhteen liittolaisuuden ylläpitämiseksi.
Mihkelson toteaa, että Trump vastasi puolalaistoimittajan kysymykseen, että vaikeasta naapuruudesta huolimatta hän on sitoutunut Nato-velvoitteisiin.
– Tapahtuneesta huolimatta meidän tulee olla aktiivisia myös USA:n suuntaan näkemystemme selvittämiseksi. USA:n kongressin edustajien enemmistö kannattaa liittolaisuutta Euroopan kanssa ja monet heistä ymmärtävät, että Ukrainan jättäminen oman onnensa nojaan todella tarkoittaisi edessä odottavaa kolmatta maailmansotaa.
