Ukraina läntisine tukijoineen voi päihittää Venäjän ja ratkaista sodan taistelukentällä, mutta vasta kun Moskovan nykyjohto on saatu täysin vakuuttuneeksi siitä, ettei sillä ole enää minkäänlaista ”voiton teoriaa”, johon nojata.
Näin arvioidaan Viron puolustusministeriön julkaisemassa raportissa. Keskustelupaperiksi luonnehditussa asiakirjassa hahmotellaan kestävää strategiaa Ukrainan voittoon.
Virolaisarviossa huomautetaan, että vaikka minkäänlaiset järjelliset argumentit eivät vieläkään näytä vaikuttavan Moskovassa, ymmärtää Venäjä silti voimaa.
huolet sodan eskaloitumisesta ovat raportin mukaan ajaneet Ukrainaa tukevat länsimaat suosimaan kulutusstrategiaa, jossa nojaudutaan niin sanottuun ”strategiseen kärsivällisyyteen”.
Tilanne on monien asiantuntijoiden mukaan kääntynyt suosimaan Venäjää tai ainakin vahvistanut diktaattori Vladimir Putinin ja muun valtaeliitin käsitystä siitä, että sota on yhä voitettavissa Kremlin ehdoin. Näin todetaan virolaispaperissakin.
Venäjän tavoitteet Ukrainassa ovat raportin mukaan yhä samat kuin sodan alussa. Strategisena pyrkimyksenä on koko Ukrainan alistaminen. Tätä on viime aikoina sanottu julki Moskovastakin. Virallinen Venäjä on toistellut, että rauha vaatisi käytännössä Ukrainan hallinnon vaihtamista ja maan riisumista aseista. Lisäksi iso osa Ukrainan alueesta tulisi luovuttaa osaksi Venäjää.
Useimmat asiantuntijat pitävät Venäjän rauhanpuheita lähinnä ajanpeluuna ja lännen tukirintaman horjuttamiseen tähtäävänä disinformaationa.
Viisi keskeistä tavoitetta
Virolaisraportissa listataan viisi keskeistä tapaa, joilla Venäjä pyrkii nyt sotatavoitteisiinsa. Niistä ensimmäinen on konfliktin pitkittäminen. Se on ollut sotastrategian ytimessä siitä lähtien kun helmikuun 2022 nopea hyökkäys kohti Kiovaan pysäytettiin ja torjuttiin.
Toisena tavoitteena mainitaan Venäjän hallitsemien Ukrainan alueiden laajentaminen. Tässä Moskovan vähimmäistavoitteena on raportin mukaan saavuttaa Venäjään yksipuolisesti ja laittomasti viime vuoden syksyllä liitettyjen Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporizzjan alueiden hallinnolliset rajat.
– Ukrainan puolustus, Venäjän rajallinen koulutuskapasiteetti ja operatiiviset paineet ovat estäneet näiden tavoitteiden edistämisen, mutta yritys jatkuu tästä huolimatta.
Virolaisraportissa lasketaan, että Venäjä on joka tapauksessa vallannut tämän vuoden aikana enemmän alaa Ukrainassa kuin menettänyt.
Moskovan kolmena viimeisenä tavoitteena mainitaan Ukrainan valtiontalouden perustan nakertaminen, kriittisen infrastruktuurin tuhoaminen ja Ukrainan tukijoiden rintaman hajottaminen informaatio-operaatioilla ja muilla toimilla.
Venäjä on pyrkinyt tuhoamaan Ukrainan liikenneyhteyksien ja energiahuollon kannalta tärkeitä kohteita jatkuvilla pitkän kantaman ohjusiskuilla ja lennokkihyökkäyksillä. Raportissa varoitetaankin, että Ukrainan ilmapuolustusten ehtyminen voisi johtaa myös vaaralliseen tilanteeseen rintamalla, kun ukrainalaiset eivät enää pystyisi estämään Venäjän ilmavoimien pommituslentoja.
Itsevarma Moskova
Viron puolustusministeriön raportti tarjoaa karun näkemyksen Kremlin ajattelusta. Venäjän huipulla on virolaisarvion mukaan tehty kylmiä laskelmia kovista sotatappioista huolimatta.
– Venäjän johto on yhä vakuuttunut siitä, että se on meitä [länttä] päättäväisempi ja uskoo edelleen kykyynsä kestää Ukrainaa ja euro-atlanttista yhteisöä pidempään, asiakirjassa summataan.
Raportin mukaan on merkityksetöntä perustuuko Venäjän johdon näkemys faktoihin vai täysiin harhaluuloihin.
– On selvää, että meidän strategiamme ei tähän mennessä ole saanut Kremlin johtoa tulemaan hyöty-haitta-laskelmissaan siihen lopputulokseen, että heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin häviö.
Virolaisraportissa listataan venäläisten tämän hetken käsityksiä.
Kremlin kerrotaan ensinnäkin uskovan, että Venäjän asevoimat kykenee sietämään tappioita Ukrainaa pidempään.
– Siten jopa epäpätevästi suoritetut operaatiot tulevat lopulta heikentämään Ukrainaa ja päihittämään sen kyvyn vastustaa Venäjän hyökkäyksiä loputtomiin.
Venäläinen sotateollisuus pyrkii puolestaan yhdessä Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisten kumppanien kanssa tuottamaan enemmän sotatarvikkeita kuin länsi pystyy järjestämään Ukrainaan.
– Massalla on väliä – etenkin kun huolet eskalaatiosta ja[lännen] teknologisten kykyjen paljastamisesta taistelukentällä säilyvät.
Konfliktin pitkittämisen takana on raportin mukaan Moskovan pyrkimys vähentää lännen halua tukea Ukrainaa ja vahva usko siihen, että demokratioiden välinen liima heikkenee ajan kanssa.
Virolaisarvion mukaan Kremlissä uskotaan myös, että Venäjä kykenee ukrainalaiskaupunkeja tulittamalla kuluttamaan loppuun lännestä toimitetut ilmatorjunta-aseet.
– Kohdistamalla nämä pitkän kantaman iskut siviili-infrastruktuuria vastaan Venäjä pyrkii aiheuttamaan kivuliaita ihmishenkien menetyksiä, muuttovirtoja ja sosiaalisia jännitteitä.
Raportissa todetaan Venäjän johdon olevan vakuuttunut siitä, että Ukrainan kansan taistelutahto murtuu lopulta ja tämä pakottaa ukrainalaispäättäjät neuvottelemaan kehnoista neuvotteluasemista.
Miehitetyillä alueilla koetaan samalla Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB:n toimintaa muistuttavaa sortoa. Sen tavoitteena on raportin mukaan alueiden väestön seulonta ja mahdollisen vastarinnan eliminointi.
Kansainvälisesti Venäjä pyrkii raportin mukaan rakentamaan akselia valtiosta, jotka ovat valmiita tekemään yhteistyötä Kremlin kanssa ja uhmaamaan pakotteita.
– Lisätoimia tehdään, jotta länsi saataisiin painostamaan Ukrainaa lopettamaan sota.