Länsimaiden olisi tehtävä paljon nykyistä enemmän Ukrainan puolustustaistelun tukemiseksi, Viron puolustusvoimien entinen komentaja, europarlamentaarikko (EPP) Riho Terras sanoo.
Verkkouutiset tapasi Terraksen EPP:n kokouksessa Romanian Bukarestissa. Hän ripittää erityisesti Ranskaa ja Saksaa. Terras syyttää molempia maita suoranaisesta huijaamisesta. Evp-kenraalin mukaan kumpikaan niistä ei ole antanut Ukrainalle niin paljon apua kuin ne ovat luvanneet.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti helmikun lopussa länsimaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Esitystä on pidetty symbolisena eleenä ja syytetty myös sisäpoliittiseksi liikkeeksi. Mediatietojen mukaan Ranskan asevoimien komentaja Thierry Burkhard on kuitenkin lähettänyt jo viikkoja sitten Nato-maille tiedusteluja siitä, voitaisiinko halukkaista maista muodostaa ryhmä, joka olisi valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan esimerkiksi koulutustehtäviin, suorittamaan kyberoperaatioita ja jopa käyttämään puolustusaseita. Tällä viitataan todennäköisesti ilmatorjuntaan.
Riho Terras allekirjoittaa tulkinnat sisäpoliittisista vaikuttimista.
– Macron tekee esityksiään joskus hieman harkitsemattomastikin, mutta toisaalta tällainen synnyttää keskustelua, Terras pohtii.
Hänen mukaansa on hyvä, että länsimaiden entistä suuremmasta osallistumisesta Ukrainan puolustukseen puhutaan.
Riho Terras esitti yhdessä arvovaltaisen evp-kenraalijoukon kanssa avoimessa kirjeessä Ukrainan ilmapuolustusten merkittävää vahvistamista jo maaliskuussa 2022. Tuolloin puhuttiin korkealle yltävän ilmatorjunnan järjestämisestä. Nyt Terras menisi vieläkin pidemmälle.
– Olen aina ollut sitä mieltä, että [Ukrainan] ilmatila olisi otettava ”halukkaiden koalition” hallintaan.
– Tässä on kyse puolustuksellisesta toiminnasta. Tämä ei olisi aggressiota Venäjää vastaan. Puolustaisimme Ukrainan väestöä.
Tarkoitatteko tällä länsimaisten lentokoneiden käyttämistä?
– Ehdottomasti – länsimaisia kykyjä. Ukrainasta käsin ei olisi pakko operoida. Tiettyjä joukkoja siellä olisi toki oltava. Tätä meidän on vähintään harkittava, Terras vastaa.
”Sota ei ole ohi”
Uutiset rintamalta ovat olleet viime aikoina puolustajan kannalta huolestuttavia. Vaikka Venäjä kärsiikin yhä kovia tappioita, voidaan sen katsoa kaapanneen paikoin aloitteen ukrainalaisilta. Venäjän sotateollisuus pystyy kattamaan ammusten kulutusta Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisten kumppanien avustuksella ja uusia joukkoja kyetään monien arvioiden mukaan kouluttamaan suurin piirtein samaa tahtia kun niitä menetetään.
Ukrainan ammuspula on puolestaan pahentunut etenkin Yhdysvaltain avun takutessa ja miehistä on pulaa.
– Yhtäältä tämä on totta. Toisaalta olen nähnyt ja kokenut länsimaisessa mediassa paljon keskustelua siitä, miten vaikeaa ukrainalaisilla on ja miten paljon he kärsivät. Minusta tämä ei rohkaise lähettämään lisää aseita ja heijastaa Venäjän propagandan pyrkimystä saada länsimaiden asukkaat ajattelemaan, että Ukrainaan on turha panna rahaa ja että sota pitäisi näin lopettaa.
– Tämä on hyvin vaarallista. Meidän on ymmärrettävä, että Ukraina pystyy puolustamaan itseään nytkin jopa rajatuilla kyvyillä. He myös kehittävät omaa puolustusteollisuuttaan. Sota ei minun mielestäni ole todellakaan ohi.
”Suomikaan ei tee tarpeeksi”
Riho Terras jatkaa, että länsimaiden ja erityisesti Euroopan olisi tehtävä paljon enemmän Ukrainan avuksi. Ex-komentaja vastaa jyrkästi niille maille, joilta alkaa omasta mielestään jo loppua annettava.
– Meidän on alettava ymmärtää, mikä tässä on vaihtoehtona. Kun tajuaa tämän, on valmis lähettämään kaiken mahdollisen varastoista Ukrainaan. Vaihtoehto on aivan varmasti kalliimpi vaarallisempi ja haastavampi kaikille Euroopan maille.
Venäjän diktaattori Vladimir Putin tulee Terraksen mukaan jatkamaan samalla radalla niin kauan, kunnes hänet pysäytetään.
Terras varoittaa myös siitä, miltä oman onnensa nojaan jätetty Ukraina voisi näyttää.
– Meillä olisi vihainen vihollinen Euroopan rajojen sisällä. He olisivat vihaisia, koska hylkäsimme heidät – ja Venäjän manipuloitavissa. Heillä olisi 40 miljoonan ihmisen talous täydessä romahduksessa, Terras maalaa.
Hän muistuttaa päättäjien vastuusta avata asioita kansalaisille. Hänen mukaansa kyse ei ole vain Ukrainasta vaan demokraattisista arvoista.
– Meidän on myös vihdoin alettava panostaa omaan puolustukseemme.
Tässä Suomikaan ei hänestä tee tarpeeksi.
– Ette te oikeasti satsaa edes kahta prosenttia puolustukseen. Virossa puolustusmenot ovat 3,2 prosenttia, eikä sekään riitä, Riho Terras puuskahtaa.
Väistyvä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen oli samoilla linjoilla Terraksen kanssa maanpuolustuskurssin avajaisissa maaliskuussa pitämässään puheessa. Kivinen totesi, ettei Nato-maiden yhdessä hyväksymä kahden bkt-prosentin taso puolustusmenoissa tule riittämään kattamaan kaikkea sitä, mitä Euroopassa on tehtävä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on puolestaan todennut, että kaikkien Nato-maiden on päästävä kahden prosentin tavoitteeseen ja että tuo suhdeluku riittää jo aiemmin hyvin valmistautuneelle Suomelle.
Suomessa on monista muista länsimaista poiketen pidetty kylmän sodan jälkeenkin yllä niin sanottuja kovan sodankäynnin kykyjä eikä puolustuksen painopistettä ole siirretty esimerkiksi kriisinhallintaan. Tästä on tullut vuosien saatossa kiitosta kumppaneilta.
Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna arviolta noin 2,3 prosenttia bkt:sta. Luvussa näkyvät kuitenkin isosti niin F-35-hävittäjähankinta kuin merivoimien uudet Laivue 2020 -hankkeen aluksetkin.
– Prosentti ei puolusta maata tai auta Ukrainaa vaan todelliset kyvyt, Riho Terras sanoo.
Virosta on esitetty liittolaisten sitoutumista siihen, että Ukrainan apuun satsattaisiin vähintään 0,25 prosenttia bkt:sta vastaava summa.
– Tätä on ajateltava. Se merkitsisi 130-150 miljardia euroa vuodessa.
Tässäkin on hänestä kyse ”pienestä, mutta hyödyllisestä määrästä”.
Viro on suhteellisen Ukraina-avun kärjessä. Se on antanut puolustustarvikkeita noin 500 miljoonan euron edestä ja luvannut tukea Ukrainaa yhteensä 1,2 miljardilla eurolla vuoden 2027 loppuun mennessä.
Suomen 22. Ukrainan puolustusmateriaalipaketista tiedotettiin helmikuun alussa. Siihen meneessä sotilaallista apua oli annettu jo noin 1,8 miljardin euron edestä. Summa edustaa noin 0,7 prosenttia bkt:sta ja vie Suomenkin Ukrainan tukijoiden kärkikastiin.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Ranskan antama tuki edustaa vain noin 0,07 prosenttia maan bkt:sta.