Pisa-tulokset ovat puhuttaneet sen jälkeen, kun Suomen alamäen uutisoitiin alkuviikosta jatkuneen myös uusimmalla tutkimuskierroksella 2022. Viron entinen opetusministeri Tõnis Lukas väitti Suomen Pisa-romahduksen johtuvan maahanmuutosta. Hänen mielestään Viron menestys tutkimuksessa johtuu ”järkevästä” väestö- ja maahanmuuttopolitiikasta.
Suomen Pisa-tutkimusryhmässä mukana ollut tutkija Arto Ahonen Jyväskylän yliopistosta sanoo Verkkouutisille, että näin suoraviivaista johtopäätöstä ei voi vetää.
– Suomen kohdalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus, 7 prosenttia, on sen verran pieni, että se ei selitä koko heikkenemistä missään tapauksessa, Ahonen toteaa.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden matematiikan osaaminen oli selvästi syntyperäisiä suomalaisia heikompaa, mutta sen vaikutus kansalliseen keskiarvoon (484) oli kuitenkin vain 7 pistettä. Pelkästään syntyperäisten suomalaisten matematiikan osaamisen pistekeskiarvo oli 491 pistettä.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on tuplaantunut vuosikymmenen takaisesta, mutta kolmen prosentin lisäys ei Ahosen mukaan heilauta tutkimuksen tulosta.
Oppimistulokset ovat laskeneet kaikissa ryhmissä. Syntyperäisten suomalaisten pistemäärä matematiikassa on heikentynyt enemmän kuin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajaoppilailla, joten osaamiserot ovat kaventuneet kymmenen vuoden aikana.
Toisaalta ruotsinkieliset koulut pärjäsivät uusimmalla Pisa-kierroksella suomenkielisiä paremmin, mistä myös on heitetty ilmaan ajatus, johtuuko tulos vieraskielisten oppilaiden puuttumisesta.
– Se on hyvä kysymys, mutta pitää muistaa, että ruotsinkielisiä oppilaita on noin 5 prosenttia. Mukana oli siis 13 ruotsinkielistä koulua, ja noin 400 oppilasta, kun koko tutkimuksessa oli 241 koulua ja yli 10 000 oppilasta. Kyseessä on niin pieni määrä, että sen pohjalta ei oikein voi sanoa mitään. Myös ruotsinkielisissä kouluissa oli toki maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
Ahonen toteaa, että Pisa-tulosten lasku on pitkäaikainen trendi.
– Trendin voimistuminen on johtunut selvästi koronan aiheuttamasta osaamisvajeesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta, mutta se oli vain huipennus ja ikään kuin toi buustin kehitykseen, joka olisi muutenkin tapahtunut. Sekin vaikuttaa, että tietojen keräysaika oli vuoden myöhemmin kuin ennen, eli laskevan trendin voi ajatella edenneen vähän pidemmälle.
– Mutta mitä kääntämiseen tulee, niin ilman muuta suunnan pitäisi olla toinen. Onhan tämä todella huolestuttava tilanne, vaikka oppimistulosten lasku onkin yleinen länsimainen ilmiö monessa maassa, Ahonen jatkaa.
Hänen mukaansa Viro on ottanut varsin paljon oppia Suomesta omassa koulutusjärjestelmässään.
– Virossa ollaan nyt samankaltaisessa tilanteessa, missä meidän kouluissa oltiin 10-15 vuotta sitten.
Ahonen toteaa, että myös Virossa Pisa-tulokset hieman heikentyivät tällä kierroksella.
– Toivotaan, etteivät he seuraa meidän perässä siinä.
