Viro menestyi hyvin OECD-maiden oppimistuloksia selvittävässä PISA-tutkimuksessa. Viro sijoittui matematiikassa ja luonnontieteissä ensimmäiseksi sekä toiseksi lukemisessa.
Vaikka Viron pistetulokset ovat hieman laskeneet aiemmasta, pysyy maa edelleen PISA-tulosten kärjessä. Sen sijaan Suomen tulokset ovat kääntyneet jyrkkään laskuun, erityisesti lukemisessa ja matematiikassa.
Virolainen opetus- ja sivistysalan konkaripoliitikko Tõnis Lukas kirjoittaa Facebookissa, että Virolla on opittavaa Suomen PISA-romahduksesta.
– Meidän tähänastinen kova kilpailijamme Suomi, jota uutena osallistujana yllättävällä menestyksellämme shokeerasimme vuoden 2006 tutkimuksessa, on tiellä alaspäin. Meidän ei tule olla siitä iloisia, mutta johtopäätöksiä meidän tulee toki tehdä.
Lukas toimi Viron opetusministerinä (1999–2002), opetus- ja tiedeministerinä (2007–2011) sekä kulttuuriministerinä (2019–2021). Lisäksi Lukas on muun muassa johtanut Viron kansallismuseota (ERM), Viron kirjallisuusmuseota, Tarton yliopistokaupunkia ja ammattikoulutuskeskusta sekä työskennellyt opettajana.
– Tulosten heikkenemisen aiheuttajana on oppilastason yhä selvemmin ilmenevä epäyhtenäisyys. Vuosikymmenen maahanmuuton myötä suomalaiskouluihin syntynyt heterogeeninen oppilasaines on epäyhtenäinen myös oppimistulostensa suhteen, esimerkiksi analyysikykyjensä ja -taitojensa osalta.
Lukas painottaakin, että ”järkevä” väestö- ja maahanmuuttopolitiikka on Viron hyvän koulumenestyksen tae. Virossa on suuri venäjänkielisten vähemmistö, jonka koko on itse asiassa hieman lisääntynyt Venäjältä tulleiden maanpakolaisten ja ukrainalaisten sotapakolaisten myötä.
– Täysin vieraista kulttuuripiireistä tulevat oppilaat taas veisivät meidän keskimääräisen tasomme laskusuuntaan samalla tavalla kuin on nyt tapahtunut pohjoisnaapureillamme, ja ennen sitä Skandinaviassa, Saksassa ja muualla, toteaa Lukas.
Venäjänkielisten oppimistulokset ovat vain lievästi heikommat kuin virolaisten. Lukas toteaakin, että Virossa on edelleen tähän asti ollut maailman paras venäjänkielinen koulutus ja maan käynnissä oleva muutos vironkieliseen koulutukseen tulee tehdä niin, ettei radikaaleja muutoksia PISA-tuloksissa tapahdu.
– Älkäämme siis antako syntyä massamaahanmuuttoa, jota koulutusjärjestelmämme ei kykenisi ottamaan vastaan. Muunkielisten oppilaiden määrän lisääntyessä tulee järjestelmällisesti tukea niin heitä kuin heidän koulujaan, jotta voisimme iloita jatkossakin virolaisen koulun hyvästä tasosta.
