Tänään tulee kuluneeksi 35 vuotta Viron tasavallan itsenäisyyden palauttamisesta. Juhlapäivä alkoi lipunnostolla Tallinnan Pitkän Hermannin torniin, kertoo Viron yleisradio ERR.
Viro on julistautunut itsenäiseksi vain kerran 24. helmikuuta 1918, mutta tämä itsenäisyys tuli tosiasiallisesti palauttaa yli viiden vuosikymmenen miehityskauden jälkeen 20. elokuuta 1991.
Tänään myös parlamentti eli riigikogu ja Elokuun 20. päivän klubin (20. Augusti Klubi) jäljellä olevat jäsenet pitävät yhteisistunnon Tallinnan Ritarihuoneella. Tallinnassa luvassa ovat myös avoin konsertti ja presidentin juhlavastaanotto. Juhlallisuuksia on kaikkialla eri puolilla maata.
Elokuun 20. päivän klubin muodostavat ne 69 korkeimman neuvoston jäsentä, jotka äänestivät Viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta tuona historiallisena päivänä. Heistä 41 on vielä elossa. Vastaan ei äänestänyt kukaan, vaikka yhteensä korkeimpaan neuvostoon kuului 105 jäsentä.
Juhlapäivän aikana huomioidaan Islantia, joka ensimmäisenä tunnusti ensimmäisenä Viron ja Latvian palautetun itsenäisyyden 22. elokuuta 1991. Islannin presidentti Halla Tómasdóttir osallistuu merkkipäivän juhlallisuuksiin. Suomi palautti diplomaattisuhteensa Viroon viikkoa myöhemmin 29. elokuuta 1991.
”Viro on rikkaampi kuin koskaan”
Viron pääministeri Kristen Michal korosti lipunnostotilaisuuden puheessaan, että Viro tavoitteli neuvostomiehityksen aikana paluuta takaisin vapauden, oikeusvaltion ja ihmisarvon maailmaan.
– Kolmen vuosikymmenen aikana Viron bruttokansantuote on kasvanut 15-kertaisesti ja palkat 60-kertaisesti. Meidän kansamme odotettava elinikä on pidentynyt 12 vuotta ja se on kasvuna Euroopan suurin.
Michal painotti, että maa on saavuttanut erittäin korkean inhimillisen kehityksen tason ja viimeisen 17 vuoden aikana talous on kasvanut 14 vuotena.
– Kansamme on rikkaampi kuin koskaan ennen. Meillä on syytä olla ylpeitä maastamme ja siitä kuinka pitkälle olemme päässeet, pääministeri painotti.
Viron riigikogun puhemies Lauri Hussar painotti omassa puheessaan, ettei Viro enää alistu koskaan vieraan vallan alle. Tärkeintä on turvata maa, kansa, kieli ja kulttuuri, jottei Pitkän Hermannin tornissa liehuisi enää koskaan vieras lippu.
– Ja tänään on päivä, jolloin kansallislippumme on liehunut vapaassa Virossa, tässä tornissa, 12 783 päivää – ja se laskuri ei pysähdy enää koskaan, Hussar totesi.
Elokuun vallankaappausyrityksestä 35 vuotta
Entinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves muistuttaa viestipalvelu X:ssä, mikä tarjosi tuon historiallisen mahdollisuuden.
– 35 vuotta sitten alkoi niin sanottu elokuun vallankaappausyritys. Elokuun 20. päivänä Viro julistautui tosiasiallisesti itsenäiseksi. Nykyään se on yksi maailman parhaista maista elää, ja lehdistönvapaudessa se on maailman ykkönen. Hallinnon kaatamisella voi siis olla myönteisiä seurauksia. Tai sitten voi jäädä lampaaksi.
Elokuun vallankaappausyrityksellä tarkoitetaan Moskovossa 18. elokuuta käynistynyttä tapahtumaketjua, jossa Neuvostoliiton varapresidentti Gennadi Janajevin johtama juntta yritti syrjäyttää presidentti Mihail Gorbatshovin. Kaappauksen keskeisenä voimana oli kuitenkin Vladimir Krjutškovin johtama KGB.
Neuvostoliiton pelastamiseksi tarkoitettu kaappaus johti valtatyhjiöön Neuvostoliitossa ja romahdukseen ennen kaikkea siksi, että Boris Jeltsinin johtama Venäjän SFNT asettui kaappausta vastaan ja Baltian tasavaltojen tueksi.
Kaappausyritys päättyi 21. elokuuta panssarivaunujen vetäytyessä pääkaupungin kaduilta. Moskova-johtoisen imperiumin loppua kiihdytti Ukrainan itsenäisyysjulistus 24. elokuuta 1991, josta myös tulee kuluneeksi pian 35 vuotta.