Turvallisuuspoliittisia kysymyksiä ei tulisi presidentti Kersti Kaljulaidin mukaan rajoittua arvioimaan perinteisen geopoliittisen ajattelun pohjalta. Hän muistuttaa uuden teknologian luovan jatkuvasti uusia edellytyksiä vihamieliselle vaikuttamiselle, joka ei koske vain naapurimaita eikä kunnioita valtiollisia rajoja.
Presidentti viittaa muun muassa esille tulleisiin tietoihin Venäjän Yhdysvaltoihin ja useisiin muihin läntisiin demokratioihin kohdistamasta laaja-alaisesta vaalivaikuttamisesta.
– Entisenkaltaiset geopoliittiset riskit edelleen olemassa, mutta niiden lisäksi on nyt varauduttava vastaamaan myös näihin uudentyyppisiin uhkiin, hän sanoo.
Kaljulaid kehottaa kohdistamaan katseet erityisesti Venäjään ja Kiinaan.
– Kiinan talous kasvaa nopeasti, ja maa on valmis panostamaan merkittävästi kansainvälisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen. Kun Kiina tekee suuria investointeja esimerkiksi Afrikkaan, se samalla rajoittaa kohdemaiden demokraattista kehitystä.
Kiina pelaa Kaljulaidin mukaan pitkää peliä. Taustalla on ajatus, että kiinalaissijoitusten ansiosta tapahtuva vaurauden ja hyvinvoinnin kasvu voidaan aikanaan selittää todisteeksi Kiinan mallin oikeellisuudesta ja ylivertaisuudesta.
Taitava Putin
Venäjän asemaa Kaljulaid luonnehtii lähes päinvastaiseksi. Maan talouskasvu on polkenut vuosia lähes paikallaan, ja ahdinko on entisestään syventynyt lännen asetettua sille pakotteita Krimin laittoman haltuunoton ja Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien johdosta. Tässä tilanteessa Kreml pyrkii Kaljulaidin mukaan toimimaan erittäin ripeästi.
– Venäjä käyttää häikäilemättömästi hyväkseen läntisten demokratioiden sisäisiä heikkouksia ja keskinäistä epäyhtenäisyyttä. Presidentti Vladimir Putin on osoittautunut tässä erittäin taitavaksi, hän sanoo.
– Meidän on tärkeää pitää mielessä, että liberaalien demokratioiden on puolustettava itseään tinkimättömästi ja yhdessä rintamassa.
Lännen yhtenäisyyden tulisi Kaljulaidin mielestä merkitä myös nykyistä vahvempana tukena itäistä naapurustoaan kohtaan. Tämä koskee hänen mukaansa varsinkin Georgiaa ja Ukrainaa.
Molemmat maat ovat solmineet EU:n kanssa kumppanuussopimukset, joiden tarkoituksena on vahvistaa niiden poliittista ja taloudellista yhdentymistä länteen. Sopimuksista huolimatta lännen maita kohtaan osoittama solidaarisuus on Kaljulaidin mielestä jäänyt käytännössä laimeaksi.
Kun Viro on eri foorumeilla vaatinut läntisen arvoyhteisön järkkymätöntä puolustamista Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä vastaan, maata on saatettu presidentin mukaan opastaa ”tunnustamaan realiteetit”. Tämä on hänen mielestään turhauttavaa, sillä tosiasiassa Venäjä määrittelee itse omien intressiensä pohjalta, millaista politiikkaa se kutakin maata kohtaan noudattaa.
– Olen samaa mieltä kuin [entinen] pääministeri Esko Aho: liberaalia demokratiaa ja sopimusperusteista kansainvälistä järjestelmää on syytä puolustaa kynsin hampain, Kaljulaid toteaa.
Kaljulaid ja Aho puhuivat Itämeren historiapäivän seminaarissa Viron Saarenmaalla.
