Balticconnector-kaasuputkea ja sen läheisyydessä kulkevaa tietoliikennekaapelia on Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Kalev Stoicescun mukaan vahingoitettu ilmeisen tahallisesti. Vaikka tapauksen tutkinta on vasta alkuvaiheessa, syyllisestä ei hänen mukaansa ole käytännössä epäselvyyttä: kyseessä on Venäjän lähettämä, Kummisetä-elokuvistakin tuttu ”sisilialainen viesti” Virolle, Suomelle ja koko demokraattiselle lännelle.

– Ihmisuhreilta vältyttiin, Jumalan kiitos, eikä Suomen ja Viron kaasun saannille, verkkoyhteyksille tai liikenteelle aiheutunut mainittavaa haittaa. Silti kyse on erittäin vakavasta asiasta, diplomaatti- ja tutkijataustainen virolaispoliitikko sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.

– On selvää, että Balticconnector-kaasuputken ja tietoliikennekaapelin lähes samanaikainen vaurioituminen ei voi olla sattumaa. Sellaisen todennäköisyys olisi hyvin, hyvin lähellä nollaa, hän toteaa.

Tapauksella ja sen ”rikollisella kädenjäljellä” on hänen mukaansa selkeitä yhtymäkohtia syyskuussa 2022 tapahtuneisiin NordStream-kaasuputkien räjäytyksiin läntisellä Itämerellä.

– Tämä tapaus on vielä niitäkin vakavampi. Tekijä haluaa leikkiä kanssamme osoittaakseen, että olemme haavoittuvia ja että meitä voidaan satuttaa. Syyllisyyden osoittaminen on tässä yhteydessä hyvin tärkeää. Me kaikki ymmärrämme, kuka tämän takana on, Stoicescu sanoo.

Vaikka Venäjän toimien todentaminen saattaa olla sekä teknisesti että taloudellisesti vaikeaa, Suomen, Viron, muiden Itämeren maiden ja viime kädessä kaikkien läntisten demokratioiden on hänen mukaansa panostettava hybridioperaation paljastamiseen.

– Tässä ei ole kyse vain Suomenlahdesta tai Itämerestä, vaan myös Pohjanmerestä ja Atlantin valtamerestä. Muistamme, kuinka venäläiset halusivat taannoin harjoitella Irlannin länsipuolella, juuri siellä, missä Atlantin alittavat kaapelit pääosin kulkevat. Onneksi rohkeat irlantilaiset kalastajat potkivat heidät sieltä pois.

Ennen siirtymistään politiikkaan Stoicescu on toiminut muun muassa Viron suurlähettiläänä Yhdysvalloissa ja Etyjissä sekä tutkijana Tallinnan kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksessa (ICDS).

”Venäjän kauppalaivoja ei enää ole”

Vladimir Putinin johtama Venäjä pyrkii Kalev Stoicescun mukaan järjestelmällisesti muistuttamaan omasta aggressiivisuudestaan ja valmiudestaan vahingoittaa läntisiä yhteiskuntia keinoja kaihtamatta.

– Venäjän ei toki tarvitse enää erityisemmin ponnistella osoittaakseen, että se on aggressiivinen ja kykenevä aiheuttamaan suurta vahinkoa. Tämän se on toistuvasti osoittanut – siinä ei siis ole mitään uutta eikä poikkeuksellista, hän sanoo.

– Iskut Itämerellä kuitenkin osoittavat, että meidän on tehtävä entistä enemmän kyetäksemme luotettavasti todistamaan, kuka on tekojen takana. Venäläiset tietysti kiistävät kaiken osallisuutensa joka tapauksessa, mutta todisteet ovat todisteita, hän toteaa.

Tietoja siitä, että tietty venäläinen rahtialus oli oleskellut pitkään tapahtumapaikan liepeillä juuri kriittiseen aikaan, Stoicescu pitää mielenkiintoisina.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että venäläisiä kauppalaivoja ei enää ole olemassa. Olen aivan varma, että niitä kaikkia voidaan tarvittaessa käyttää vakoiluun, sabotaasiin ja sotatarvikkeiden kuljetuksiin. Venäjän valtio velvoittaa ne toimimaan siten. Sama koskee tutkimusaluksia – aivan kuten neuvostoaikanakin.

Venäjän alukset ruotuun

Venäjän yhä aggressiivisempi toiminta Itämerellä antaa Stoicescun mielestä Nato-maille aiheen tehostaa merellistä partiointia ja valvontaa sekä lisätä tiedustelutietojen vaihtoa.

– Kun merellä liikkuu venäläisaluksia, jotka esiintyvät kauppalaivoina, mutta joihin ei saada yhteyttä, ne pitäisi voida pakottaa satamaan alustarkastuksen toteuttamiseksi. Olisi pyrittävä ottamaan käyttöön uusia pelisääntöjä. Tarkoitan esimerkiksi Suomen ja Viron aluevesien laajentamista niin, että Venäjän alusten olisi kuljettava Suomenlahdella aina jommankumman maan vesillä ja alistuttava tarkastuksille, hän sanoo.

Alustarkastuksia voisivat hänen mukaansa toteuttaa Suomen ja Viron viranomaiset, mutta myös tarkoitusta varten muodostettavat Naton monikansalliset laivasto-osastot.

– Venäjä leimaisi sen tietenkin provokaatioksi, mutta eiköhän elämä jatkuisi silti, hän toteaa.

Kysymys Ahvenanmaasta

Itämeren muuttuva turvallisuuspoliittinen yhtälö nostaa väistämättä esiin myös kysymyksen Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta. Siihen liittyvät ratkaisut ovat Kalev Stoicescun mukaan puhtaasti Suomen asia, johon hän olisi voinut ottaa vapaammin kantaa aiemmassa tutkijan roolissaan kuin nyt puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

– Kun katsotaan, miten maailma ja oma turvallisuusympäristömme ovat muuttuneet, tiettyjä johtopäätöksiä voisi toki tehdä, hän sanoo.

– Ruotsi aikoinaan tosiasiallisesti demilitarisoi Gotlannin, vaikka mitkään kansainväliset sopimukset eivät siihen velvoittaneet. Kun Ruotsi sitten palautti saarelle ensi alkuun noin 200 sotilasta, eräät venäläistoimittajat kysyivät minulta, miksi Ruotsi militarisoi Gotlannin. Minä kysyin heiltä, mitä Venäjän 50 000 sotilasta tekevät Krimillä.