Viimeinen Suomen puolella vapaaehtoisena taistellut ja Virossa asunut virolainen sotilas kuoli keskiviikkona 13. marraskuuta. Artur Roopalu taisteli Suomen puolustusvoimissa tammikuusta elokuuhun 1944. Roopalu osallistui Vuoksen ja Viipurinlahden taisteluihin ja haavoittui Kivennavan lähellä Jalkalassa huhtikuussa 1944.
Soomepoisid-nimellä (Suomen-pojat) tunnetuksi tulleista virolaisista vapaaehtoisista muodostettiin kevättalvella 1944 jalkaväkirykmentti 200 (JR 200), joka osallistui Karjalankannaksen suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin.
JR 200 osallistui torjuntataisteluihin Rajajoella, Kannaksella ja Viipurinlahdella. Raskaimpien taistelujen jälkeen JR 200 siirrettiin Vuoksen alueelle, missä taistelutoiminta muodostui lähinnä asemasodaksi. Suomen-poikien taustoista kertoo esimerkiksi Reserviläinen-lehti.
JR 200:ssa taisteli myös Artur Roopalu. Syksyllä 1944 Virossa puna-armeijaa vastaan taistellen saksalaisten tilanne oli alkanut huonontua venäläisten vallattua Narvan ja Pihkovan. Viroon palasi runsaat 1 900 miestä. Ruotsiin ja muualle länteen siirtyi runsaat 1 200. Suomeen jäi 163 miestä. Roopalu palasi Viroon elokuussa 1944 ja taisteli Tarton rintamalla.
Helsingin Sanomat haastatteli Roopalua vuonna 2023. Tuolloin hän kertoi lähteneensä Suomeen, koska oli saksalaisten mobilisoima mutta ampui saksalaista, joka oli raiskaamassa virolaista tyttöä.
Myöhemmin, kun Neuvostoliitto oli vallannut Viron, sai Roopalu HS:n mukaan 25 vuoden tuomion Kolyman leirille, jossa työskenteli uraanikaivoksilla. Hän vapautui vuonna 1954.
Roopalu arveli vielä vuonna 2023, ettei kukaan uskoisi jos hän kertoisi kaikesta kokemastaan. Ääni särkyi hänen kuvaillessaan tapettuja pikkulapsia. Vapautuessaan hän oli 29-vuotias.
Viron neuvostomiehityksen vuosina Roopalu työskenteli maalarina ja rakennusmestarina Tallinnassa ja Maardussa sekä hovimestarina Tallinnan Mustamäellä sijainneessa illallisravintolassa nimeltä Kännu Kukk. Vuonna 2015 Suomi myönsi Roopalulle Valkoisen ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan kunnianmerkin.
– Me olemme aina tienneet, että isä oli Suomen-poika ja kävi Saksan armeijassa. Hän ei ole pelännyt puhua. Sukutapaamisissa hän sanoi aina, että Viro palauttaa vielä itsenäisyytensä, Roopalun tytär Eha Roopalu sanoi HS:lle.
Suomen-poikia eli vapaaehtoisia virolaisia oli jatkosodan aikana Suomen puolustusvoimissa noin 3 350–3 400. Suomen rintamilla virolaisia kaatui tai katosi 198. Heistä 16 kaatui palvellessaan merivoimissa.
Artur Roopalu oli kuollessaan 99-vuotias. Hänen menehtymisestään kertovat Suomen-poikien Facebook-sivu, Viron suurlähetystö Helsingissä sekä Postimees-lehti.
Lahkunud on viimane Eestis elanud soomepoiss ARTUR ROOPALU
4.2.1925 – 13.11.2024. 🕯 🇪🇪 🇫🇮 🕯
Langetame leinas pea. Nad sõdisid Soome vabaduse ja Eesti au eest! pic.twitter.com/6iVDwyAjHN— Estonia in Finland (@EstEmbassyFI) November 14, 2024
