Vuonna 2024 Toimittajat ilman rajoja -järjestön arvioima Venäjän lehdistönvapausindeksi oli alle 30, mikä vei maan maailman 20 vähiten vapaan maan joukkoon tässä suhteessa. Tällä on kuitenkin vain vähän tekemistä todellisuuden kanssa, koska toisin kuin siihen rinnastetuilla Arabiemiraateilla, Djiboutilla, Azerbaidžanilla, Nicaragualla tai Bangladeshilla, Venäjällä on ulkomaille muuttanut vahva riippumaton media, jota venäläiset pääsevät yhä lukemaan.
Venäjän mediakenttä on neliosainen: on virallinen media, joka julkaisee virallisesti hyväksyttyä ja propagandistista narratiivia; toisena ovat mediayhtiöt, jotka noudattavat sensuurisääntöjä ja julkaisevat osittain virallisia narratiiveja, mutta usein myös merkittäviä Venäjän talouteen liittyviä uutisia; kolmantena on Venäjällä oleva riippumaton media, joka noudattaa rajallisesti sensuurisääntöjä ja taistelee ylläpitääkseen journalistisia standardeja ja vastustaakseen propagandaa; ja neljäntenä on sensuroimaton, ulkomaille siirtynyt osa, johon Venäjän lainvalvonta ei ulotu.
Mass Media Defence Centren (MMDC) tilannekatsauksen mukaan Kremlin viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelu Roskomnadzor esti vuonna 2024 yli 130 mediaprojektia, joista 40 oli riippumattomia julkaisuja, sekä yli 70 aiemmin estetyn median varastosivustoa. Estämiset liittyvät suurelta osin Kremlin ristiretkeen Venäjän sisäisiä kansallisiin ja alueellisiin separatistisiin itsenäisyysliikkeisiin liittyviä julkisia aloitteita vastaan.
Viime vuonna syytettyjen penkille joutui Venäjällä ainakin 45 journalistia, joista 27 sai eriasteisia tuomioita mukaan lukien ”in absentia” tuomitut 10 ulkomaista toimittajaa. MMDC:n tiedossa oli myös 24 journalisteihin tai toimituksiin kohdistunutta kotietsintää.
Vaikka Kreml käyttää kaksi miljardia euroa propagandaan ja sensuuriin, mikä ylittää ulkomaille lähteneen median yhteenlasketut budjetit lähes 50-kertaisesti, riippumaton media pystyy välittämään informaatiota merkittävälle osalle Venäjän asukkaista ja jopa laajentamaan lukija- ja kuulijakuntaansa kasvavasta paineesta huolimatta. JX Fundin raportti on seurannut 66:ta ulkomaille siirtynyttä venäläistä mediaa, joiden yhteenlaskettu tilaajakunta on kasvanut Venäjän hyökkäyssodan aikana YouTubessa lähes viidenneksellä, Instagramissa 17 prosenttia ja X:ssä neljä prosenttia keskimäärin joka vuosi.
Riippumattoman poliittisen venäläisen YouTuben katsojamäärät ovat kirjoittajien mukaan lähes kolminkertaistuneet sodan aikana. JX Fund arvioi, että riippumaton venäläismedia tavoittaa kuudesta yhdeksään prosenttia Venäjän asukkaista eli noin 9–13 miljoonaa ihmistä.
