Ukrainan armeija on onnistunut valtaamaan parissa viikossa laajempia alueita kuin Vladimir Putinin joukot koko vuoden 2024 aikana.
– Rohkea kesähyökkäys yllätti Kremlin täysin ja on muuttanut käsityksiä sodasta, jonka moni jo kuvitteli etenevän hitaasti mutta varmasti kohti Venäjän vääjäämätöntä voittoa. Harvoin nykyaikaisen sodankäynnin historiassa mitkään asevoimat ovat onnistuneet toteuttamaan näin huikean ylläkön, Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson kirjoittaa.
Ukrainan 6. elokuuta aloittama hyökkäys Kurskin suunnalla on hallinnut uutisotsikoita eri puolilla maailmaa, mutta ei Venäjällä.
– Kun kansainvälinen lehdistö on raportoinut herkeämättä ensimmäisestä Venäjään kohdistuneesta hyökkäyksestä sitten toisen maailmansodan, Kremlin hallitsema venäläismedia on ohjeistettu vähättelemään sen merkitystä ja vakuuttamaan kotimaiselle yleisölle, että ukrainalaisjoukkojen läsnäolo Venäjän alueella on ”uutta normaalia”, Dickinson sanoo.
Hyökkäystä on hänen mukaansa käsitelty Venäjän valtiollisilla tv-kanavilla melko vähän, ja silloinkin useimmiten kiertoilmauksia, kuten ”tilanne” tai ”Kurskin alueen tapahtumat”, viljellen. Myös Putin on ollut aiheesta poikkeuksellisen vaitonainen ja välttänyt hänelle yleensä niin tyypillistä mahtipontisuutta.
– Hän on valinnut silmiinpistävän maltillisen lähestymistavan. Aluksi hän leimasi hyökkäyksen laajamittaiseksi provokaatioksi ja on sittemmin rinnastanut Ukrainan etenevän armeijan terroristeihin, Dickinson toteaa.
Pää pensaaseen
Viime päivinä Putin on pyrkinyt Dickinsonin mukaan luomaan vaikutelmaa, että hänen huomionsa kohdistuu aivan muualle kuin Kurskiin. Ensin Venäjän diktaattori kävi edistämässä kahdenvälisiä kauppasuhteita Azerbaidžaniin ja vieraili sen jälkeen Tšetšeniassa – ensimmäistä kertaa 13 vuoteen.
Tästä hyvin tarkoituksellisesta välinpitämättömyyden ilmauksesta huolimatta lukuisat seikat viittaavat siihen, että Putin on todellisuudessa erittäin järkyttynyt Ukrainan hyökkäyksestä, Dickinson sanoo.
Tästä kertoo muun muassa Putinin komentajiaan kohtaan osoittama avoin halveksunta ja tilanne, jossa hän kyseenalaisti Kurskin alueen kuvernöörin puheet Ukrainan aluevaltausten todellisesta laajuudesta.
– Tässä käytöksessä ei ole mitään uutta. Putin on jo pitkään tunnettu katoamisistaan kansallisten kriisien aikana, ja Ukrainaa vastaan käydyn hyökkäyssodan kuluessa tämä maine on entisestään vahvistunut, Dickinson toteaa.
Putinin pakoreaktion taustalla on hänen mukaansa todennäköisesti aito järkytys sotatapahtumien täysin odottamattomasta käänteestä, joka ei jätä hänelle montaakaan vaihtoehtoa.
Vakava isku imagolle
Dickinson arvioi Ukrainan yllätyshyökkäyksen paljastaneen, että Venäjän armeijan venymiskyky on luultua heikompi.
– Kun Putinin armeija on täysin sitoutunut Itä-Ukrainaan ja maksanut raskasta hintaa etenemisestään, hänellä ei ole käytettävissään merkittävää reserviä, ja hän on erittäin haluton vetämään parhaita yksiköitään pois suojaamaan Kurskin aluetta, Dickinson sanoo.
– Putin yrittää paikata aukkoa eri puolilta Venäjän federaatiota kootuilla rähjäisillä joukoilla. Hänen pitäisi valita, valloittaako hän Ukrainan vai puolustaako hän Venäjää. Yhä ilmeisempää on, että molempiin hän ei pysty, Dickinson toteaa.
– Nykytilanteessa Venäjän johtaja saattaa katsoa parhaaksi kuitata Ukrainan hyökkäys pelkäksi rajaselkkaukseksi ja teeskennellä, ettei se anna mitään aihetta huoleen. Tämä lähestymistapa voi mahtavan propagandakoneiston tuella todellakin estää paniikin leviämisen Venäjän sisällä, Dickinson arvioi.
– Siltä tosiasialta ei voi kuitenkaan välttyä, että miehittämällä yli tuhat neliökilometriä Venäjän aluetta Ukraina on aiheuttanut vakavan iskun Putinin vahvan miehen imagolle ja tehnyt pilkkaa Venäjän pyrkimyksistä esiintyä suurena sotilasmahtina.
