Entisen Neuvostoliiton raunioille luotu itsenäisten valtioiden yhteisö IVY on romahtanut, kirjoittaa sotahistorian tutkija Jüri Kotshinev Postimees -lehdessä.
Syy Venäjän entisten liittolaisten kaikkoamiseen on diktaattori Vladimir Putinin pakkomielle Ukrainasta.
– Putin on niin kiireinen toteuttaessaan ajatusta Ukrainan tuhoamisesta, että hän on unohtanut kaiken muun. Tämä asenne on kuitenkin muuttanut merkittävästi Venäjän ja sen entisten liittolaisten välisiä suhteita, Kotshinev kirjoittaa.
Georgia, Moldova ja Ukraina ovat jo eronneet IVY-yhteisöstä. Nyt jäljelle jääneet valtiot ottavat myös etäisyyttä Kremliin.
Hyvä esimerkki Kotshinevin mukaan on Armenia, jossa Venäjän vaikutusvalta pienenee koko ajan. Armenia on esimerkiksi jäädyttänyt jäsenyytensä IVY-yhteisön luomassa kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä, koska Venäjä ei pystynyt auttamaan sitä viime vuonna, kun Azerbaidžan aloitti sotilasoperaationsa Vuoristo-Karabahissa.
– Armenialaisten pettymys oli ilmeinen. He ymmärsivät, että vaikka Venäjä haluaisi, sillä ei ole resursseja auttaa Armeniaa sen taistelussa sotilaallisesti tai mitenkään muuten, Kotshinev kertoo.
Myös Uzbekistan ja Kazakstan pyristelevät irti Venäjän varjosta. Molemmissa maissa säädetään parhaillaan lakia, joka kieltää pankkitoiminnan lännen pakotteiden alaisten olevien venäläisten henkilöiden ja yritysten kanssa.
– Nämä maat eivät itse halua joutua USA:n ja EU:n pakotteiden alaisuuteen Venäjän takia, Kotshinev kirjoittaa.
Hän arvioi, että Kiina, Turkki, Yhdysvallat ja EU ottavat yhä enemmän roolia entisissä IVY-maissa. Samaan aikaan Kremlin liittolaiset ovat vähissä.
– Vladimir Putin jää pian täysin yksin, Kotshinev toteaa.
Venäjän liittolaisina hänen mukaansa pysyvät vain ne maat, jotka pystyvät myymään aseita. Muut suhteet ovat käytännössä jäissä.
– Mikäli Venäjä aikoo tulevaisuudessa ryhtyä sotaan muuta maailmaa vastaan, se voi luottaa Iraniin ja Pohjois-Koreaan liittolaisina, kunhan se pystyy maksamaan niille ohjuksista ja raketeista, joita sinne toimitetaan.
