Venäjän presidentti Vladimir Putin kuolee vuoden 2027 alussa, valtataistelu repii Kremliä ja Venäjän turvallisuuspalvelut nostavat lopulta maan johtoon entisen FSB:n kenraalin.
Tästä käynnistyy RAND Europe -tutkimuslaitoksen Ready for War 2030: a Scenario -raportissa kuvattu tapahtumaketju, joka johtaa lopulta Venäjän hyökkäykseen Viroon ja laajamittaiseen sotaan Naton kanssa.
Kyse ei ole RANDin ennusteesta. Englannin Cambridgessä toimiva tutkimuslaitos korostaa raportissa, että kyseessä on tarkoituksella kärjistetty, havainnollistava skenaario, jonka avulla tarkastellaan Ison-Britannian ja Naton varautumista mahdolliseen sotaan Venäjän kanssa.
Europarlamentaarikko ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri (kok./EPP) arvioi viestipalvelu X:ssä asetelmaa realistiseksi.
– Realistinen sotapeli. Venäjä tuskin pystyy liikesotaan ja suurten alueiden valtaamiseen, mutta lännen kuluttaminen ja väsyttäminen voi toimia. Venäjä tuntee omat ja lännen heikkoudet ja vahvuudet.
Toverin mukaan suurin riski voisi osua Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin valtakauden loppupuolelle tilanteessa, jossa Yhdysvallat keskittyisi omiin sisäisiin ongelmiinsa.
Putinin kuolemaa seuraa valtataistelu
Selvää seuraajaa ei ole, ja Venäjän valtakoneistossa alkaa eri ryhmien välinen kamppailu.
Turvallisuuspalvelut voittavat valtataistelun, ja maaliskuussa Kremlin johtoon nostetaan entinen FSB:n kenraali. Uusi presidentti sopii pian Yhdysvaltain välittämästä tulitauosta Ukrainassa, koska kumpikaan osapuoli ei ole saavuttanut ratkaisevaa läpimurtoa.
Varsinaiset rauhanneuvottelut kuitenkin juuttuvat. Ukrainan sota muuttuu käytännössä jäätyneeksi konfliktiksi, ja Venäjä käyttää tilanteen hyväkseen asevoimiensa uudelleenrakentamiseen.
Vuodesta 2028 alkaen Moskova aloittaa Nato-maita vastaan järjestelmällisen hybridikampanjan. Siihen kuuluu viestintäverkkojen ja energiainfrastruktuurin häirintää, sabotaasia, kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiota.
Seuraavana vuonna Yhdysvaltain huomio kääntyy Etelä-Amerikan kriisiin. Washington tekee selväksi, että läntisen pallonpuoliskon tapahtumat ovat sen kansallisen turvallisuuden ensisijainen painopiste. Eurooppalaiset Nato-maat joutuvat varautumaan siihen, etteivät ne saa Yhdysvalloilta nopeasti mittavia joukkoja avukseen.
Venäjä iskee Narvaan
Tilanne kärjistyy keväällä 2030.
Venäjä lietsoo kuvatussa tapahtumaketjussa Viron venäjänkielisen väestön keskuudessa levottomuuksia. Narvassa mielenosoitukset muuttuvat mellakoiksi, joihin Viron viranomaiset puuttuvat voimakeinoin.
Venäjän johto käyttää tapahtumia perusteluna sotilaalliselle väliintulolle ja väittää Viron hallituksen vaarantavan Narvan venäjänkielisen väestön turvallisuuden.
Venäjän joukot ylittävät rajan ja yrittävät vallata Narvan ympäristöineen.
Kremlin tavoitteena ei kuitenkaan ole laaja aluevaltaus. Tarkoituksena on testata Naton yhtenäisyyttä ja osoittaa, ettei läntinen sotilasliitto olisi valmis sotimaan pienen alueen puolesta.
Laskelma epäonnistuu. Nato aktivoi viidennen artiklan ja päättää puolustaa Viroa sotilaallisesti. Venäjän rajalliseksi tarkoitettu operaatio paisuu täysimittaiseksi sodaksi.
Toverin mukaan juuri tällaisen tilanteen estämiseksi joukkojen valmiutta ja keskittämiskykyä pitää parantaa.
– Siksi onkin tärkeää parantaa kykyä joukkojen nopeaan valmiuden kohottamiseen ja keskittämiseen, jotta Venäjän asevoimat kyetään lyömään nopeasti eikä anneta sille mitään menestystä tai pieniäkään aluevaltauksia.
Sota muuttuu kulutuskamppailuksi
Sota leviää kesällä 2030 Baltian ulkopuolelle. Venäjä uhkaa Pohjois-Norjaa ja Huippuvuoria sekä pyrkii sukellusveneillään Pohjois-Atlantille.
Britanniaan kohdistetaan sabotaasia, kyberhyökkäyksiä sekä ilma- ja ohjusiskuja. Kohteiksi joutuvat muun muassa lentotukikohdat, satamat, tutkat ja johtokeskukset. Samalla eurooppalaiset Nato-joukot taistelevat Venäjää vastaan itäisellä sivustalla.
Nopeaa ratkaisua ei synny.
Marraskuuhun mennessä eurooppalaiset Nato-maat ovat onnistuneet estämään Venäjää saavuttamasta ratkaisevaa voittoa, mutta ne ovat joutuneet pitkäkestoiseen kulutussotaan. Venäjä pitää hallussaan Narvaa ja suurta osaa Itä-Virumaasta ja ehdottaa tulitaukoa.
Vuoden 2031 alussa aselepo pitää, mutta rauhanneuvottelut eivät etene. Eurooppaan jää uusi jäätynyt konflikti ja epävakaa turvallisuustilanne.
Toverin mukaan Venäjän vahvuus ei olisi syvälle ulottuvissa maahyökkäyksissä vaan lännen kuluttamisessa.
– Venäjän maavoimilla ei ole kykyä syviin operaatioihin. Siksi ratkaisua haettaisiin ohjus- ja lennokki-iskuilla.
Arvio vastaa raportissa hahmoteltua sodankuvaa, jossa Venäjä pyrkii maahyökkäysten rinnalla kuluttamaan Nato-maita ohjus- ja lennokki-iskuilla, sabotaasilla, kyberhyökkäyksillä ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvalla häirinnällä.
RANDin mukaan skenaarion tarkoituksena on osoittaa, millaisiin paineisiin eurooppalaiset yhteiskunnat voisivat joutua, jos Venäjän pelote epäonnistuu ja kriisi pääsee kasvamaan avoimeksi sodaksi.
2/2
— Pekka Toveri (@PToveri) November 15, 2026
USAn keskittyessä sisäiseen valtakamppailuun.
Siksi onkin tärkeää parantaa kykyä joukkojen nopeaan valmiuden kohottamiseen ja keskittämiseen, jotta Venäjän asevoimat kyetään lyömään nopeasti eikä anneta sille mitään menestystä tai pieniäkään aluevaltauksia.
Älä nyt, kyllä betonibrutalismin kehto pitää Suomella säilyä.
— Pekka Toveri (@PToveri) November 16, 2026
Mutta tähän tapaan. Venäjän maavoimilla ei ole kykyä syviin operaatioihin. Siksi ratkaisua haettaisiin ohjus- ja lennokki-iskuilla.