Kun Vladimir Putin saapui vuonna 1985 nuorena tiedustelu-upseerina komennukselle Itä-Saksaan, kommunistivaltio eli jo vararikon partaalla.
– Maa pysytteli hengissä Länsi-Saksasta saamallaan miljardiluokan D-markkalainalla, ja virallista politiikkaa vastustavat äänenpainot olivat lisääntymässä. Kautta itäblokin kasvoi protestimieliala suunnitelmatalouden aiheuttaman kurjuuden ja puutteiden sekä järjestysviranomaisten väkivallan keskellä, Venäjää syvällisesti tunteva brittitoimittaja Catherine Belton sanoo Politicossa.
Putinin Dresdenin-vuosista on hänen mukaansa tiedetty kovin vähän. Itä-Saksan romahtaessa KGB tuhosi maassa olleet arkistonsa perusteellisesti, ja Putinin toimintaa koskevia kansioita on peukaloitu.
Kun Putin myöhemmin nousi Venäjän presidentiksi, Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin legendaarinen ex-johtaja Markus Wolf ja useat muut kiiruhtivat korostamaan Putinin roolin Dresdenissä olleen täysin merkityksetön.
Venäjän television mukaan Putin ei ollut koskaan tehnyt Saksassa ”mitään laitonta”.
– Keskustelut Stasin ja KGB:n aikalaiskollegojen kanssa kuitenkin romuttavat virallisesti hyväksytyt väitteet, joiden mukaan Putin olisi toiminut vain marginaalisessa roolissa. Näiden kertomusten perusteella vaikuttaa siltä, että Putinin vuodet Dresdenissä ovat saattaneet olla korvaamattoman arvokasta harjoitusta hänen nykyiseen työhönsä kaaoksen kylvämiseksi länteen, Belton toteaa.
Beltonin tuore tietokirja Putin’s People – How the KGB Took Back Russia and Then Took On the West on saanut ylistäviä arvioita niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissa.
Aseita ja rahaa
vasemmistoterroristeille
Belton kertoo löytäneensä vahvoja viitteitä siitä, että KGB oli sijoittanut Putinin hyvin harkitusti juuri Dresdeniin, koska syrjäinen kaupunki – toisin kuin esimerkiksi Berliini – ei ollut läntisten tiedustelupalvelujen aktiivisessa seurannassa.
– Eräs Punaisen armeijakunnan (RAF) – Länsi-Saksassa toimineen äärivasemmistolaisen terroristijärjestön – entinen jäsen, sanoo tavanneensa [Putinin] Dresdenissä ja kertoo tämän tehneen töitä järjestön 1970- ja 80-luvulla kauhua kylväneiden jäsenten tukemiseksi, Belton sanoo.
– Dresden valittiin tapaamispaikaksi juuri siksi, että ”siellä ei ollut ketään muita”, tämä entinen Punaisen armeijakunnan jäsen sanoi. ”Berliinissä olivat amerikkalaiset, ranskalaiset ja britit – kaikki. Siihen, mitä meidän piti tehdä, tarvitsimme provinsseja, emme pääkaupunkia”, Belton toteaa.
Tapaamisissa Putinin ja muiden KGB:n agenttien kanssa RAF:n terroristit esittivät ex-jäsenen mukaan aina listan toivomistaan aseista ja rahasummista, jotka venäläiset sitten toimittivat sovittuun osoitteeseen Länsi-Saksassa.
Punaisen armeijakunnan ex-jäsenelle nuo ajat tuntuvat Beltonin mukaan nyt kovin etäisiltä. Entinen terroristi kokee olleensa pelkkä sätkynukke Neuvostoliiton vaikuttamispeleissä.
– ”Emme olleet mitään muuta kuin Neuvostoliiton hyödyllisiä idiootteja”, hän sanoi happamasti hymyillen. ”Siitä kaikki alkoi. He käyttivät meitä lännen häiritsemiseen, horjuttamiseen ja kaaoksen kylvämiseen”, kertoo Belton.
