Venäjän ikuinen presidentti Vladimir Putin antaa henkilökohtaisen tukensa tavoitteille, joilla vastataan länsimaiden yrityksiin rajoittaa Itämeren laivaliikennettä, sanoi Venäjän presidentin avustaja ja Venäjän viime vuonna perustetun merikollegion puheenjohtaja Nikolai Patrušev.
Venäjän valtiollisen merikollegion tarkoituksena on koordinoida ja toteuttaa Venäjän kansallista meripolitiikkaa sekä vahvistaa maan asemaa merenkulun suurvaltana. Nikolai Patrušev on entinen turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja, jonka Putin ylensi varajohtajan tehtävästä johtoon siirryttyään itse Venäjän pääministeriksi. FSB-uransa jälkeen tämä Putinin läheisin liittolainen toimi vuodet 2008-2024 Venäjän presidentinhallinnon turvallisuusneuvoston sihteerinä. Toukokuussa 2024 presidentti Vladimir Putin teki hänestä henkilökohtaisen neuvonantajansa. Koulutukseltaan Patrušev on laivanrakennusinsinööri.
Ust-Lugan eli Laukaansuun sataman infrastruktuurin kehittämistä ja turvallisuutta käsitelleessä kokouksessa maanantaina Patrušev muistutti Viron laivaston äskettäisestä yrityksestä pidättää Naton ilma-alusten tukemana venäläistä lastia kuljettanut siviilialus Jaguar Suomenlahdella. Asiasta kertova Argumenti i Fakti -lehden (AIF) mukaan Patrušev kutsui Viron toimintaa ”merirosvoukseksi”.
Tämä siviilialus on Venäjän varjolaivastoon kuuluva öljytankkeri. Viron puolustusministerin mukaan se saatettiin pois Viron aluevesiltä Venäjän aluevesille jotta se ei vahingoittaisi vedenalaista infrastruktuuria.
– Venäjän merikollegion puheenjohtajiston kokouksessa käsiteltiin hiljattain vastatoimia Itämerellä meneillään oleviin merenkulun rajoittamisyrityksiin. Valmistellut ehdotukset saivat Venäjän federaation presidentin tuen”, Patrušev sanoi AIF:n mukaan.
Myös useat muut venäläiset mediat käsittelevät Patruševin kokousvierailua ja kommentteja, mikä saattaa olla merkki Venäjällä yleisestä valtiojohtoisesta uutisaiheiden ohjailusta.
Muista medioista käy laajemmin ilmi muitakin Patruševin sanomia asioita. Leningradin seudulla ilmestyvän verkkolehti Obštšaja Gazetan mukaan Patrušev sanoi, että länsimaiden pakotteet hankaloittavat kansainvälisen merenkulun järjestelyjä. Tästä Patrušev käytti esimerkkinä Viron pyrkimystä pysäyttää Jaguar-tankkeri.
– Lainsäädännön muuttaminen eurooppalaisissa maissa kuten Virossa voi muuttua tekosyyksi provokaatioille meritalousalueilla sekä myös syyksi vahvistaa Naton sotilaallista läsnäoloa Itämerellä, lehti lainaa Patruševia.
– Naton aiheuttamat uhat kasvavat voimakkaasti samalla kun se rikkoo kansainvälisiä aserajoitussopimuksia. Läsnäolo Itämerellä lisääntyy voimakkaasti.
Obštšaja Gazetan mukaan kokouksessa keskusteltiin Itämerellä liikennöimisen ja Laukaansuun sataman turvallisuudesta sekä niiden parantamisesta. Lehti jatkaa, että kokouksessa käsiteltiin myös liikenne- ja logistiikkareittien monipuolistamista siinä yhteydessä, mikäli meriliikenteelle asetetaan Itämerellä rajoituksia.
Sama suomeksi: jos varjolaivasto ei kykene jatkamaan Venäjän epämääräistä öljykauppaa Itämeren kautta, Venäjä siirtää keskeisen tulonlähteensä kulkemaan jotain toista reittiä.
Venäjä on kasvattanut Itämeren öljysatamien osuutta viennistä viime vuosina. Muita suuria öljysatamia Ust-Lugan eli Laukaansuun ja Primorskin eli Koiviston ohella ovat esimerkiksi Novorssijskin satama Mustallamerellä, Murmanskin satama Barentsinmerellä ja Kozminon satama Tyynellämerellä.