Venäjän diktaattori Vladimir Putin päätyy tuskin kutsumaan Venäjän armeijaa takaisin kotiin, vaikka Ukrainaan saataisiinkin tulitauko, arvioi ISW-ajatushautomon Venäjä-asiantuntija Katerina Stepanenko raportissaan. Taustalla on pelko siitä, millaisia vaikutuksia satojen tuhansien veteraanien paluulla yhteiskuntaan voisi olla.
Venäjällä on kehitetty viimeisen parin vuoden aikana useita valtion pyörittämiä veteraanihankkeita. Valituista veteraaneista on niissä esimerkiksi pyritty kasvattamaan tulevaisuuden johtajia paikallishallintoihin ja valtion yrityksiin. Virallisesti on puhuttu jopa uudenlaisen venäläisen eliitin luomisesta sotaveteraaneista. Ukrainan rintamalta palanneita on myös haluttu mukaan valtion hallinnoimiin veteraanijärjestöihin, joiden kautta tuetaan venäläisen yhteiskunnan joka tasolle ulottuvaa militarisointia.
Katerina Stepanenko toteaa, että hankkeiden taustalla on ollut halu estää itsenäisen veteraaniyhteisön nousu Venäjällä ja huoli siitä, että veteraaniryhmät voisivat uhata Kremlin vakautta.
Eräs kipeä muistutus Kremlin hauraudesta saatiin kun Wagner-palkkasotilasjohtaja Jevgeni Prigozhinin sotilaskolonna oli vähällä ajaa Moskovaan asti niin kutsutussa ”juhannuskapinassa” kesäkuussa 2023. Verkkouutisten jututtamien sotilaslähteiden mukaan länsimaissa pidettiin tuolloin täysin mahdollisena, että Venäjällä nähtäisiin jopa vallankaappaus. Erikoista ja yllättävää kapinaliikettä edelsi Prigozhinin pitkään jatkunut kritiikki Venäjän sodanjohdolle. Prigozhin menehtyi elokuussa lentoturmassa Venäjällä. Kone pudotettiin todennäköisesti pommilla tai ilmatorjuntaohjuksella.
Vladimir Putin haluaa nyt Stepanenkon mukaan hiljentää uskottavat vastalauseet sodan jatkamiselle tai Venäjän johdon päätöksille.
– Putin yrittää todennäköisesti välttää modernin vastineen syntymisen veteraanien pohjalle rakentuneelle kansalaisyhteiskunnalle, joka syntyi Venäjän vetäytymisestä Afganistanista. Kreml todennäköisesti pelkää sellaista poliittista epävakautta, joka seurasi vetäytymistä vuosina 1988-1989.
Stepanenko huomauttaa Moskovan esittävän nykyisiä veteraanien kontrolloimiseksi luotuja toimia pyrkimyksinä estää ”Afganistanin syndrooman” paluu. Käsitteellä tarkoitetaan Venäjällä Neuvostoliiton epäonnistumista integroida Afganistanin veteraaneja takaisin yhteiskuntaan.
Tällaisen estämistä käytetään Stepanenkon mukaan tekosyynä. Todellisuudessa Moskova on huolissaan uusista veteraaniryhmistä, joilla voisi olla uskottavuutta kansan parissa ja kykyä järjestäytyä, mutta jotka eivät välttämättä pysyisi uskollisina Putinille tai hänen päätöksilleen ja toimilleen.
Katerina Stepanenkon mukaan Kremlin yritykset hallita veteraaneja viittaavat siihen, että Vladimir Putin pelkää yli 700 000 veteraanin yhteiskuntaan palauttamiseen liittyviä riskejä ja haasteita. Tämän takia asiantuntija pitää varsin epätodennäköisenä, että Moskova ”demobilisoisi” sotajoukkonsa Ukrainassa, vaikka tulitauko saataisiinkin aikaan.
– Yhdysvaltojen ja Ukrainan liittolaisten on otettava huomioon Kremlin pelot nousevasta veteraanien kansalaisyhteiskunnasta ja demobilisoinnista, kun ne arvioivat Venäjän neuvotteluasetelmia ja vaatimuksia kestävästä rauhasta Ukrainassa ja Euroopassa, asiantuntija sanoo.
