Venäläisoligarkit valtaavat jälleen eurooppalaisia jalkapalloseuroja, kaasuyhtiö Gazprom esiintyy eurooppalaisten tapahtumien sponsorina ja venäläiset suurliikemiehet kestitsevät läntisiä vieraitaan loisteliaissa juhlissa, joissa samppanja virtaa. Kenraaliluutnantti evp. Ben Hodgesin ja tohtori Dan Ricen mielestä tämä kaikki saattaa pian olla todellisuutta, ellei Donald Trumpin hallinto muuta nykyistä linjaansa.
– Sodan jatkuttua kolme vuotta Euroopan on tartuttava toimeen. Sen on sanottava selvästi, että Ukrainan ja Venäjän välisen sodan ainoa hyväksyttävä lopputulos on Venäjän täydellinen vetäytyminen vuoden 1991 rajoille. Kaikki muu – mikä tahansa jako, tulitauko tai jäädytetty konflikti – palkitsisi rikollisen aggression ja tuomitsisi Euroopan takaisin menneisyyteensä, jossa toistuvat ja laajamittaiset väkivaltaisuudet tuhoaisivat 80 vuotta kestäneen rauhan ja vaurauden, he toteavat Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Ben Hodges on Yhdysvaltain Eurooppaan sijoitettujen maajoukkojen entinen komentaja. Dan Rice on entinen Ukrainan asevoimien komentajan neuvonantaja, joka johtaa Kiovan amerikkalaista yliopistoa.
– Paluuta entiseen ei voi olla. Venäjää ei voida toivottaa tervetulleeksi takaisin maailmantalouteen, kansainväliseen diplomaattiseen yhteisöön tai eurooppalaiseen kulttuurielämään ennen kuin se on vetäytynyt täysin Ukrainan alueelta, palauttanut kaikki kymmenet tuhannet vankinsa ja sieppaamansa lapset sekä maksanut sotakorvauksensa, he painottavat.
Historia on heidän mukaansa moneen otteeseen todistanut, että jos aggressio palkitaan, edessä on yhä enemmän aggressiota. Toisen maailmansodan akselivallat Saksa, Italia ja Japani ovat läksynsä oppineet, mutta Vladimir Putinin Venäjä uskoo yhä sokeasti väkivallan oikeutukseen ja voimaan.
– Olemme jälleen kerran valinnan edessä: joko palkitsemme Kremlin harhaiset imperiumihaaveet tai kukistamme sen ainoalla aseella, joka on koskaan toiminut – tukemalla sotilaallista vastarintaa, varmistamalla taloudellisen eristyksen ja osoittamalla strategista kärsivällisyyttä, he sanovat.
Kolme vuotta kestäneet pakotteet ovat heidän mukaansa tehneet sen, mihin vuosikymmeniä kestänyt diplomatia ei ole pystynyt: ne ovat eristäneet Kremlin ja rampauttaneet Venäjän sotakoneiston.
– Kovimmat pakotteet alkoivat purra vasta vuoden 2023 lopulla. Nyt ei ole aika poistaa niitä. Nyt on niiden kiristämisen aika, he toteavat.
– Vuonna 2024 Eurooppa toimitti Ukrainalle 19 miljardin dollarin edestä apua, mutta toi 23 miljardin dollarin edestä venäläistä energiaa. Tämän ristiriidan on loputtava. Euroopan on vähennettävä energiantuontinsa Venäjältä lähes nollaan vuoden 2025 kuluessa. Täydellinen energiariippumattomuus Venäjästä ei ole enää haave – se on maanosan turvallisuuden kannalta välttämättömyys, he korostavat.
– Jotkut puhuvat kompromissin puolesta. Toiset vaativat ”realismia”. Mutta ainoa realistinen tie kestävään rauhaan on Venäjän tappio ja vetäytyminen. On lähetettävä selkeä viesti siitä, että sodat päättyvät voimalla, ei myönnytyksillä. Eurooppalaisten sukupolvien etu on, että Venäjä joutuu vihdoin maksamaan aggressiostaan pysyvän hinnan. Putinilla saattaa olla hienoja kelloja, mutta aika on Euroopan puolella.
