Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on kiihdyttänyt spekulaatioita jonkinlaisesta kompromissiratkaisusta Ukrainan sodan lopettamiseksi. Monet asiantuntijat näyttävät uskovan, että Ukrainan on välttämätöntä luovuttaa alueitaan Venäjälle saavuttaakseen rauhan.
Vaikka alueluovutuksiin perustuvaa neuvotteluratkaisua ei pidä kategorisesti torjua, sen mahdollisia seurauksia on Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtavan Peter Dickinsonin mukaan syytä pohtia tarkoin.
– Jos Ukrainan päättäjät pakotetaan luovuttamaan maata vastineeksi rauhasta, oikeutetaan Vladimir Putinin hyökkäyssota, ja hänen imperialistiset pyrkimyksensä vain voimistuvat. Länsi saattaa onnistua saamaan tilapäisen hengähdystauon Ukrainan kustannuksella, mutta laajentumishaluisen Venäjän uhka säilyy, ja Putinin pysäyttämisen lopulliset kustannukset kasvavat yhä suuremmiksi, Dickinson kirjoittaa.
Ajatus siitä, että Venäjän diktaattori saataisiin rauhoitettua jäädyttämällä sota Etelä- ja Itä-Ukrainan nykyisille rintamalinjoille, ilmentää hänen mukaansa perustavanlaatuista väärinkäsitystä hyökkäyksen taustalla olevista imperialistisista motiiveista.
– Putin hallitsee jo nyt maapallon ylivoimaisesti suurinta valtiota. Hänellä ei ole juurikaan kiinnostusta kaapata kourallista Ukrainan alueita, vaan hänen päätöksiään ohjaa lähes mystinen usko hänen omaan historialliseen tehtäväänsä, jota monet – kenties jopa useimmat – länsimaiset tarkkailijat eivät ymmärrä, Dickinson toteaa.
Venäjän ristiretki on pysäytettävä
Putinin koko poliittista uraa on Peter Dickinsonin mukaan määrittänyt Neuvostoliiton romahduksen aiheuttama henkinen trauma ja usko siihen, että Ukrainalla itsenäisenä valtiona ei ole olemassaolon oikeutusta.
– Ukrainan itsenäisyys on Putinin mielestä eksistentiaalinen uhka Venäjälle itselleen. Se selittää, miksi hän on ollut valmis laittamaan kaiken peliin lakaistakseen Ukrainan kartalta. Se myös saattaa naurunalaisiksi ehdotukset, joiden mukaan hänet voitaisiin rauhoittaa tarjoamalla vastineeksi Ukrainan alueita, joita Venäjä parhaillaan miehittää, tutkija sanoo.
Putin ei hänen mukaansa yksinkertaisesti voi sallia aidosti itsenäisen Ukrainan olemassaoloa, vaan haluaa joko alistaa maan Kremlin tosiasialliseen hallintaan tai tuhota sen kokonaan.
– Putinin imperialistiset pyrkimykset eivät toki rajoitu Ukrainaan. Hän kuvailee nykyistä hyökkäystä pyrkimykseksi palauttaa ”historiallisesti venäläiset maat”, mikä jättää oven auki uusille hyökkäyssodille muita Venäjän imperiumin entisiä alusmaita, kuten Suomea, Puolaa, Baltian maita, Valko-Venäjää, Moldovaa, Armeniaa, Georgiaa, Azerbaidžania ja koko Keski-Aasiaa vastaan, Dickinson toteaa.
Ukrainaa tukevien länsimaiden onkin hänen mukaansa ymmärrettävä, että mikään sopimus vihollisuuksien lopettamisesta ei poistaisi uhkaa, vaan merkitsisi vain uutta vaihetta taistelussa Putinin Venäjän voimistuvaa imperialismia vastaan.
– Tämä taistelu edellyttää alituista valppautta ja puolustusmenojen dramaattista lisäämistä kaikissa länsimaissa. Läntisten johtajien olisi ennen kaikkea sitouduttava sellaisiin Ukrainalle annettaviin vedenpitäviin turvatakuisiin, jotka saavat Putinin miettimään kahdesti ennen kuin hän jatkaa rikollista ristiretkeään, Dickinson kiteyttää.
