Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin lupaus lopettaa Venäjän sota Ukrainassa on tuomittu epäonnistumaan, jos Trump ei ota mukaan laajempia keskusteluja Moskovan turvallisuuskysymyksistä, varoittaa Kremliä lähellä oleva vaikutusvaltainen kovan linjan edustaja Financal Times -lehden haastattelussa.
Länsimaisten pakotteiden alaisena oleva suurliikemies Konstantin Malofejev arvioi FT:lle, että presidentti Vladimir Putin todennäköisesti hylkäisi Trumpin äskettäin nimeämän erityislähettilään Keith Kelloggin rauhansuunnitelmaehdotuksen.
– Kellogg tulee Moskovaan suunnitelmansa kanssa, me otamme sen ja käskemme sitten häntä häipymään, koska emme pidä siitä. Se olisi koko neuvottelu, Malofejev latasi FT:n haastattelussa.
– Jotta neuvottelut olisivat rakentavia, meidän ei tarvitse puhua Ukrainan tulevaisuudesta vaan Euroopan ja maailman tulevaisuudesta, hän lisäsi.
Malofejevin mukaan Trump voisi lopettaa konfliktin vain, jos hän kumoaa Yhdysvaltain päätöksen pitkän kantaman aseiden käytöstä ja erottaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin virastaan ja suostuu sitten tapaamaan Putinin ja keskustelemaan kaikista globaalin järjestyksen kysymyksistä korkeimmalla tasolla.
– Haluamme pitkän aikavälin rauhan – jonkinlaisen yleisen sopimuksen globaalista järjestyksestä. Trump haluaa jäädä historiaan, hän täyttää pian 80, hän on isoisä. Putin ei myöskään ole enää 50-vuotias. Se on perintö, jonka he molemmat jättävät meille, Malofejev sanoi.
Malofejevilla ei ole Kremlissä virallista asemaa, mutta hän on usein ollut tärkeä kellokas Kremlin kovan linjan poliittisissa käänteissä.
Malofejev lisättiin länsimaisten pakotteiden listalle roolistaan vuonna 2014 tapahtuneeseen Krimin liittämiseen Venäjään. Yhdysvallat on siirtänyt miljoonia dollareita Malofejevin jäädytetyistä varoista auttaakseen Ukrainan jälleenrakentamisessa ja nostanut häntä vastaan syytteen pakotteiden kiertämisestä.
Vaikka Putin on vaatinut länttä kumoamaan kaikki Venäjän vastaiset pakotteet mahdollisen tulitauon vuoksi, Malofejev väittää, että Yhdysvaltojen johtama painostus olisi auttanut Kremliä keräämään tukea sen liittolaisilta, kuten Kiinalta, Iranilta ja Pohjois-Korealta.
– Ulkoinen uhka on välttämätön, jotta meistä tulee vahvempia. Mitä pidempään konflikteja ja vastakkainasetteluja on, sitä vahvemmiksi hallitukset tulevat, koska on helpompi saada väestön tuki johtajien taakse, hän sanoi haastattelussa.