Venäjän presidentin äskettäinen ilmoitus venäläisten ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjän maaperälle herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, mutta oli valkovenäläisen politiikan tutkijan Artjom Šraibmanin mukaan täysin odotettavissa.
– Moskova eskaloi konfliktia, kun muut keinot taivutella länsimaat pidättäytymään lisäämästä sotilasapuaan Ukrainalle ovat epäonnistuneet, Šraibman toteaa artikkelissaan.
Vladimir Putin ei esitä ydinaseiden sijoittamista vain Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisenä ratkaisuna, vaan vastauksena Aljaksandr Lukašenkan toistuviin pyyntöihin. Samaa kaavaa on noudatettu myös silloin, kun venäläisjoukkoja on lähetetty harjoituksiin Valko-Venäjän alueelle.
Vielä ei ole Šraibmanin mukaan tiedossa, milloin venäläisiä ydinaseita olisi maahan ilmaantumassa. Putin on sanonut vain, että valkovenäläisiä lentäjiä aletaan huhtikuussa kouluttaa tarkoitusta varten ja että tarvittava ydinasevarasto valmistuu heinäkuun alkuun mennessä.
– Jos Valko-Venäjän ydinaseita tosiaan tarvittaisiin sotilaallisiin tarkoituksiin, Venäjä tuskin olisi kertonut siitä julkisesti, etukäteen ja tarkalla aikataululla, hän sanoo.
Epäsuosittu ratkaisu
Valko-Venäjää diktatorisesti johtava Lukašenka on Šraibmanin mukaan väläytellyt ydinaseiden sijoittamista maansa alueelle jo lähes puolentoista vuoden ajan. Asia nousi esiin jo marraskuussa 2021 mahdollisena vastauksena ajatukseen amerikkalaisten ydinaseiden sijoittamisesta Puolaan.
– Lukašenka tuskin saattoi silloin tietää, että pian olisi käynnissä sota ja Putin haluaisi harjoittaa ydinasekiristystä. Todennäköisempää onkin, että Minsk yksinkertaisesti noudatti perinteistä ulkopoliittista mallia tarjoamalla Moskovalle palveluksia poliittisen ja taloudellisen tuen toivossa, Šraibman sanoo.
Hän arvelee Lukašenkan kuvittelevan, että jos Valko-Venäjän alueella on ydinaseita, joiden kantama ulottuu Vilnaan, Varsovaan ja Kiovaan, häntä kunnioitetaan aiempaa enemmän. Diktaattorin on kuitenkin muistettava myös se, että jos venäläisiä ydinaseita todella sijoitetaan maahan, niistä tulisi yksi Naton ensisijaisista iskukohteista tilanteessa, jossa Putinin hyökkäyssota laajenisi suursodaksi.
Kansansuosiotaan Lukašenka ei ainakaan ole kasvattamassa. Chatham House -ajatushautomon vuonna 2022 teettämässä kyselyssä peräti 80 prosenttia valkovenäläisistä kertoi suhtautuvansa kielteisesti ydinaseiden sijoittamiseen maansa alueelle.
