Itärajalle on tullut elokuusta alusta lähtien tavallista suurempi määrä henkilöitä, joilla matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa. Tulijat ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa. He ovat Rajavartiolaitoksen mukaan pääasiassa kolmansien maiden kansalaisia.
– Kaakkois-Suomeen on tullut viime yönä 16 tällaista henkilöä, eli voidaan sanoa, että ollaan kiihtyvissä kasvuluvuissa, kertoo eversti Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitoksen esikunnasta Verkkouutisille.
Ilmiö on herättänyt huolen siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjä alkaa käyttää niin sanottua hybridivaikuttamista ja ohjaa suuren määrän turvapaikanhakijoita itärajalle.
Sisäministeriön johtava asiantuntija Sanna Montin kertoo, että kesällä 2022 voimaan tulleen lain mukaan turvapaikanhaku voidaan poikkeustilanteissa keskittää yhdelle pisteelle.
Voidaanko koko itäraja sulkea niin, että piste olisi esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla?
– EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaan henkilöllä pitää olla tosiallinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua. Jos koko itäraja laitetaan kiinni, ei sinne saapuvan olisi silloin tosiallisesti mahdollista hakea turvapaikkaa, Montin vastaa.
Hän jatkaa, että perustuslakivaliokunta otti kuitenkin kesällä 2022 kantaa lain tulkintaan ja totesi, että hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa maahantuloprosessien asianmukaisuuden turvaamiseksi lyhytaikainen rajan täyssulku eli kaikkien rajapisteiden sulkeminen voisi tulla mahdolliseksi. Tällöin turvapaikkahakemuksia voitaisiin ottaa vastaan esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Sulun kesto olisi kiinni siitä, kauanko tarvitaan, että turvapaikkahakemusten vastaanotto saadaan jälleen sujumaan.
Montin muistuttaa, että kansainvälistä suojelua koskevat pykälät ovat vahvoja.
– Jos henkilö tekee Suomessa turvapaikkahakemuksen, meidän tulee se käsitellä. Viimeksi EU-tuomioistuin otti kantaa Liettuan tapaukseen ja totesi, että takaisin työntö ei ole mahdollista.
Kun Liettua joutui Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi 2021, se toteutti osin niin sanottua push back -mallia, eli ei ottanut siirtolaisia vastaan.
Lakihanke vireillä
Sisäministeriössä on käynnissä lakihanke rajamenettelyn mahdollistamiseksi.
– Tämä tulee EU-lainsäädännöstä ja auttaa ilmiön hallinnassa. Perusteettomiksi katsotut turvapaikkahakemukset voidaan tutkia nopeasti ja henkilöllä ei tällöin ole oikeutta liikkua Suomen sisällä, Sanna Montin kertoo lakiesityksestä, joka on tarkoitus tuoda eduskuntaan ensi keväänä.
Nopeassa menettelyssä hakemuksen tutkinta Migrissä saisi kestää 4 viikkoa, kun normaali aika on 6 kuukautta. Kielteisestä päätöksestä on sen jälkeen mahdollisuus valittaa.
Henkilöt viettäisivät tämän ajan jossain rajan lähistön vastaanottokeskuksessa, esimerkiksi Joutsenossa. Henkilöllä olisi velvoite oleskella siellä, mutta miten estetään, etteivät he lähde esimerkiksi Helsinkiin?
– Ei sitä sillä tavalla voi estääkään, paitsi jos otetaan säilöön, josta pitää olla harkinta erikseen, Montin toteaa.
Rajavartiolaitos: Tilanne on hallinnassa
Rajavartiolaitoksen esikunnan Matti Pitkäniitty korostaa, että ilman matkustusasiakirjoja rajalle saapuvien määrä ei ole ylitsevuotavan suuri.
– Tilanne on hallinnassa. Halusimme kuitenkin tulla asian suhteen julkisuuteen, koska mielestämme ilmiö on huolestuttava ja tätä on hyvä seurata. Meillä on myös ihan hyvä keinovalikoima rajaliikenteen rajoittamiseen, hän sanoo.
Pitkäniityn mukaan Rajavartiolaitoksessa ei vain ”kädet ristissä katsella” tilannetta, vaan tehdään aktiivisia toimia.
– Polkupyöräilyä on jo rajoitettu. Suomen ja Venäjän raja on auki kansainväliselle ajoneuvoliikenteelle, mutta esimerkiksi sähköpotkulautaa ei ole katsottu ajoneuvoksi, eikä sillä ole sallittu ylittää rajaa, Pitkäniitty selventää.
Pyöräily on aiemmin hyväksytty etenkin rajan lähellä asuvien vuoksi.
– Mutta nyt on näkynyt sitä, että pyöriä käytetään laittomaan maahantuloon, koska se on myös edullinen tapa. Maahantuloon käytetty ajoneuvo saattaa jäädä viranomaisen haltuun, joten tappio ei ole niin iso, jos polkupyörä jää haltuun.
Siksi polkupyörää ei lueta enää sallituksi ajoneuvoksi. Pitkäniityn mukaan Suomen viranomaiset ovat neuvotelleet Venäjän rajaviranomaisten kanssa, jotka estävät tätä liikennettä omalta puoleltaan.
Pitkäniityllä ei ole tietoa siitä, missä Venäjän kautta tulleet reilut sata turvapaikanhakijaa tällä hetkellä ovat.
Jos henkilö ilmoittaa rajalla tarvitsevansa turvapaikkaa, viranomainen yrittää selvittää kuka hän on ja aiheuttaako hän uhkaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Valtaosassa tapauksia uhkaa ei arvioida olevan, joten henkilö kuljetetaan rekisteröinnin jälkeen vastaanottokeskukseen. Muissa tapauksissa paikkana on suljettu vastaanottokeskus, josta ei voi liikkua vapaasti.
– Meidän tavoitteena on tietysti palauttaa perinteinen rajajärjestys, missä ihmiset kulkevat laillisesti maasta toiseen, Pitkäniitty sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän rajaviranomaisten kanssa käydään keskustelua tilanteesta, mutta samalla pitää muistaa, että kaikilla on oikeus poistua maasta.
– Venäjän näkökulmasta katsottuna ei ole heidän asia huolehtia, täyttyvätkö henkilön maahantuloedellytykset Suomeen tai EU-alueelle. Niin kuin meilläkään ei ole oikeutta viime kädessä estää, jos vaikka henkilö haluaa lähteä Venäjälle ilman viisumia. Olemme siitä toki rajalla huomauttaneet, että prosessi Venäjän puolella voi sitten kestää.
Itärajan sulkemisspekulaatioita Pitkäniitty pitää ennenaikaisina, kun nykytilanne koskee vain Kaakkois-Suomen rajaa ja henkilöitä on tullut kokonaisuutena alle 200.
– Vaalimaalta Raja-Jooseppiin on valtava matka, muistuttaa Pitkäniitty, joka ei osaa arvioida missä vaiheessa tilanne olisi sellainen, että se vaatisi kaikkien rajanylityspaikkojen sulkemista.
– Meiltä kulkee edelleen esimerkiksi diplomaatteja Venäjän suuntaan, kun lentoja ei ole Euroopasta, paitsi Turkista ja junayhteydet ovat poikki. Kokonaisuuttakin pitää voida katsoa, kun on vielä tämä joukko, jonka pitää matkustaa.
– Pitää myös katsoa, mitä naapurimaissamme Virossa ja Norjassa tapahtuu Venäjän rajan läheisyydessä, Pitkäniitty sanoo.
LUE MYÖS:
Koko itärajan pelättiin repeävän – Näin Kreml lähetti turvapaikanhakijoita Suomeen 2015-2016