Ottawan sopimuksesta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen palauttaminen herättävät paraikaa vilkasta keskustelua. Aiheesta on tehty myös kansalaisaloite ja toinen on tulossa. Kyseisten kansalaisaloitteiden eteneminen ja käsittely eduskunnassa saattaa törmätä kuitenkin seinään. Näin siksi, että miinojen palauttaminen edellyttäisi Ottawan sopimuksesta irtautumista ja kansainvälisistä sopimuksista irtautumisen ei katsota kuuluvan perustuslain 53 §:n mukaisen kansalaisaloiteoikeuden piiriin.
Kansalaisaloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä, mutta kansainvälisistä sopimuksista irtautumisen ei ole katsottu kuuluvan kansalaisaloiteoikeuden piiriin.
Viimeksi ulkoasiainvaliokunta torppasi jalkaväkimiinoja koskevan kansalaisaloitteen helmikuussa 2023 juuri tähän vedoten. Europarlamentaarikko ja silloinen ulkoasianvaliokunnan jäsen Jussi Saramo (vas.) muistutti tästä viestipalvelu X:ssä. Toisin kuin Saramo väitti, näkemys ei ollut yksimielinen vaan edustaja Ville Tavion (ps.) johdolla tehtiin valiokunnassa vastaehdotus, jossa katsottiin, että kansalaisaloitteella voidaan esittää myös lakimuutosta kansainvälisen sopimuksen alaan kuuluvasta asiasta.
”On oleellista, että vaikka nykyisin lainsäädäntö perustuu usein kansainvälisiin sopimuksiin, voi Suomi suvereenina valtiona silti halutessaan muuttaa omia lakejaan. Kansainvälisistä sopimuksista irtautumista on syytä arvioida tapauskohtaisesti kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan”, katsoivat vastaehdotukseen yhtyneet valiokunnan silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), Sakari Puisto (ps.) sekä Peter Östman (kd.).
Valiokunnan silloisen varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan (sd.) johdolla tehty pohjaesitys voitti kuitenkin äänestyksen ja kansalaisaloitteen käsittely raukesi.
Tapaus ei ole ainutlaatuinen. Noin vuosi sitten yli 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite Ahvenanmaalla sijaitsevan Venäjän konsulaatin lakkauttamiseksi törmäsi samaan pykälään. Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) ilmoitti tuolloin täysistunnossa, ettei aloitetta oteta käsittelyyn.
– Totean, että Venäjän konsulaatin lakkauttamista Ahvenanmaalla koskeva kansalaisaloite ei ole perustuslain 53 §:n 3 momentin ja kansalaisaloitelain 4 §:n 1 momentin mukainen eikä kansalaisaloite täytä tämän vuoksi aloitteelle säädettyä ehdotonta muotomääräystä, Risikko sanoi tuolloin täysistunnossa ja täysistunto hyväksyi menettelyn.
Miinoista on nähtävästi taas kansalaisaloite eduskunnassa.
Edellisellä kerralla UaV:ssa totesimme yksimielisesti, että on tapahtunut virhe, eikä aloitteita kv-sopimuksista voi käsitellä.
Kansalaisaloite on hieno työkalu, mutta sitä ei voi käyttää kv-sopimusten muuttamiseen.
— Jussi Saramo (@jussisaramo) December 2, 2024
