Äärijärjestö Hamasin Israeliin vuosi sitten tekemän yllätyshyökkäyksen jälkeen öljymarkkinat ovat pelänneet, että jännitteet kärjistyvät täysimittaiseksi alueelliseksi sodaksi, jossa Israelia vastassa olisi maailman seitsemänneksi suurin raakaöljyn tuottaja Iran.

Viime viikolla Iran ampui noin 200 ohjusta Israeliin vastauksena muun muassa Israelin äärijärjestö Hizbollahia vastaan tekemiin iskuihin ja järjestön korkeiden sotilashenkilöiden surmiin.

Nyt maailma odottaa jännittyneenä Israelin vastausta. Öljymarkkinat ovat hermostuneita. Viime viikolla raakaöljyn hinnat nousivat 10 prosenttia 78 dollariin barrelilta, ​​mikä on suurin viikoittainen nousu lähes kahteen vuoteen. Vuosi sitten raakaöljyn hinnat kävivät yli 90 dollarissa Hamasin hyökkäyksen seurauksena.

Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 2022 raakaöljyn hinta nousi yli 100 dollarin barrelilta. Voisiko tämä tapahtua uudestaan?

Tätä pohdiskelee Economist-lehti artikkelissaan.

Jos Israel iskisi vain Iranin sotilaallisiin kohteisiin ja Iran reagoisi maltillisesti yrittääkseen lieventää tilannetta, osa öljyn hintaa nostavasta geopoliittisesta preemiosta haihtuisi. Israel voisi päättää eskaloida tilannetta pommittamalla Iranin siviili-infrastruktuuria, öljy- ja kaasulaitoksia tai ydinrikastuslaitoksia. Israelin vastaiskujen seurauksena Iran saattaa tuntea olevansa pakotettu ryhtymään voimakkaaseen vastaiskuun, mikä voisi laukaista kierteen, joka saattaisi Iranin öljyteollisuuskompleksin iskujen kohteeksi.

Jos Israel hyökkää Iranin öljylaitoksiin, se voi kohdistua laitokseen, joka jalostaa Iranin raakaöljyä öljytuotteiksi. Yksi mahdollinen vaihtoehto on sata vuotta vanha Abadanin jalostamo, joka tuottaa kotimaan markkinoille 13 prosenttia hankitusta bensiinistä. Iran voisi kompensoida osan polttoainepulasta salakuljettamalla lisää tynnyreitä Irakin Kurdistanista, arvioi datayhtiö Kpler. Tällaiset iskut voivat jopa lisätä maailmanlaajuista raakaöljyn tarjontaa, koska ne voivat vapauttaa enemmän Iranin jalostamatonta öljyä vientiin.

Jos Israel haluaisi antaa vakavan iskun Iranin energiaviennille, se voisi valita kohteekseen Persianlahden Khargin saaren öljyterminaalit, joista noin 90 prosenttia Iranin raakaöljystä lähetetään. Israel voisi iskeä myös suoraan öljykentille. Sillä olisi kuitenkin diplomaattiset seuraukset.

Presidentti Joe Bidenin hallinnolle olisi raju ja epämiellyttävä riski, että bensiinin hinnat pomppaisivat korkealle juuri ennen Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleja. Iranin öljyviennin kohteena oleva Kiina olisi myös vaikeassa välikädessä. Kiina pyörittää Israelissa Haifan satamaa ja on suuri sijoittaja maan teknologiasektorille.

Onnistunut isku veisi ison potin öljyä pois kansainvälisiltä markkinoilta: viime kuussa Iran vei ennätysmäärän 2 miljoonaa barrelia päivässä, mikä vastaa lähes kahta prosenttia maailman tarjonnasta.

Siinäkin tapauksessa globaali vaikutus olisi todennäköisesti hillitty. Tarjonta on nykyään runsasta ja kysyntä hidastunut. Useiden tuotantoleikkausten jälkeen öljynviejämaiden järjestöllä ja sen liittolaisilla Opec+:lla on yli 5 miljoonaa barrelia päivässä käyttämätöntä kapasiteettia, joka riittää korvaamaan Iranin raakaöljyn menetyksen. Pelkästään Saudi-Arabialla ja Yhdistyneillä arabiemiirikunnilla on reservissä yli 4 miljoonaa barrelia päivässä.

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että Opecin ulkopuolisten maiden tuotanto kasvaa ensi vuonna 1,5 miljoonaa barrelia päivässä, mikä riittää kattamaan maailmanlaajuisen kysynnän kasvun. Kysyntä on hidastunut Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa vaisun talouskasvun ja sähköautojen lisääntymisen seurauksena.

Iran voisi luoda globaalia kaaosta sulkemalla Hormuzinsalmen, jonka kautta 30 prosenttia maailman meritse kuljetettavasta raakaöljystä ja 20 prosenttia nesteytetystä maakaasusta kulkee. Se merkitsisi kuitenkin suuria taloudellisia ongelmia Iranille, koska se jättäisi maan kyvyttömäksi paitsi kuljettamaan öljyä ja muita vientituotteita, myös kuljettamaan monia tuontituotteita.

Jos häiriöt ovat riittävän suuria aiheuttamaan jonkin aikaa kestävää raakaöljyn vajetta, öljyn hinta luultavasti nousisi siihen pisteeseen, että se hillitsisi öljyn vetovoimaa. Analyytikot uskovat, että tällainen ”kysynnän tuhoutuminen” tapahtuisi, kun raakaöljyn hinta saavuttaisi 130 dollaria barrelilta – suunnilleen saman tason, jolla se oli huipussaan vuonna 2022.

Viimeaikainen hintojen nousu ei näytä poikkeukselliselta, kun katsotaan edellisen 18 kuukauden hintakehitystä. Jotta öljyn hinta saavuttaisi jälleen kolminumeroisen arvon, monien asioiden on vielä mentävä hyvin pieleen, Economist tiivistää johtopäätöksen markkinatilanteesta.