Eduskunnalla on velvollisuus käsitellä kansalaisaloite koskien Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän konsulaatin lakkauttamista, vahvistaa erityisasiantuntija Atte Kuismin-Raerinne oikeusministeriöstä. Lainsäätäjien käsissä on kuitenkin päättää, miten aloite talon sisällä käytännössä etenee ja kuinka siihen kytkeytyviä reunaehtoja tulkitaan.
Venäjän konsulaatin lakkauttamista ajava kansalaisaloite keräsi syyskuun lopulla vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta. Sen jälkeen jossain määrin hämmennystä on herättänyt MTV:n uutisoitua, ettei aloite voisi muotoseikoista johtuen edetä eduskuntaan tai sen matka tyssäisi siellä saman tien.
Verkkouutiset haastatteli Kuismin-Raerinnettä, joka tehtävänä on tarkistaa ja hyväksyä kansalaisaloitteet, ennen kuin ne menevät Kansalaisaloitepalvelu.fi:hin, jossa niitä voi kannattaa.
Onko mahdollista, että oikeusministeriö hyväksyy kansalaisaloitteen, joka ei käytännössä voi edes edetä eduskunnan käsittelyyn?
– Kansalaisaloitteiden tarkistamisen osalta meillä on varsin löysät kriteerit, koska pyrimme antamaan kansalaisille mahdollisuuksia tehdä aloitteita. Emme puutu sisältöön käytännössä lainkaan, kunhan peruskriteerit täyttyvät. Aloitteilla ei saa esimerkiksi yllyttää rikolliseen toimintaan.
Kansalaisaloitteen pitäisi ohjeiden mukaan sisältää lakiehdotus tai ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä eikä se saisi koskea velvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla. Venäjän konsulaatin lakkauttamista ajava aloite ei sisällä lakiehdotusta eikä siinä suoraan viitata lainvalmisteluun ryhtymiseen. Lisäksi konsulaatin olemassaolo ja tehtävänkuva kytkeytyvät kansainväliseen sopimukseen – käytännössä Suomen ja silloisen Neuvostoliiton väliseen sopimukseen vuodelta 1940.
Kuismin-Raerinteen mukaan edellä mainitut seikat eivät ole lähtökohtaisesti esteitä sille, etteikö kyseinen kansalaisaloite voisi edetä eduskunnassa. Hän antaa ymmärtää, että käytännössä kansalaisaloitteet jakaantuvat joko suoriin lakiehdotuksiin tai ”kevyempiin ehdotuksiin lainvalmisteluun ryhtymisestä”. Viimeksi mainitun tulkinta on hänen mukaansa väljä:
– Juuri mietimme, onko tämä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, kun tässä ehdotetaan tämän konsulaatin lakkauttaista Ahvenanmaalla.
– Oikeastaan kansalaisaloitetta ei voi tehdä ainoastaan siinä tapauksessa, jos siinä pyydetään suoraan irtautumaan jostain kansainvälisestä sopimuksesta. Mutta tämänkin osalta on katsottu, että jos ehdotetaan ryhtymistä lainvalmisteluun, jotta voitaisiin alkaa irrottautua jostain sopimuksesta, niin tämä taas on kansalaisaloitteen muotovaatimusten kannalta Ok, hän jatkaa.
Kuismin-Raerinteen mukaan lainsäätäjän tahtotila on ollut, että kansalaisaloitteita voisi tehdä suhteellisen kevyesti:
– Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä – jos asiaa miettii juridisestikin – on hyvin laaja käsite. On vaikea nähdä, mikä olisi sellainen asia, mikä ei voisi siihen laariin käytännössä mennä. Toki jos asia ei liitty lainkaan lainsäädäntövaltaan.
Kuismin-Raerinne ei lähde ottamaan tarkemmin kantaa Venäjän konsulaatin lakkauttamista ajavan kansalaisaloitteen kohtaloon. Hän korostaa, että aloitteen eteneminen, päätökset ja tulkintakysymykset ovat eduskunnan käsissä.
– Tämä on aika mielenkiintoinen kysymys meidänkin kannalta, miten eduskunta tästä sitten päättää.
Venäjän konsulaatin lakkauttamista ajavan kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset ovat paraikaa digi- ja väestötietovirastossa tarkastettavina. Tämän jälkeen aloitteen vastuuhenkilöt voivat toimittaa aloitteen eduskunnan käsittelyyn.
Prosessiin liittyen eduskunnasta kerrotaan, että puhemiesneuvoston esityksen jälkeen kansalaisaloite voi edetä eduskunnan lähetekeskusteluun.
