Venäjän valtiojohto uskoo maan kykyyn jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, kertoo Wall Street Journal.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti sanonut haluavansa saada aikaan rauhansopimuksen, joka päättäisi sodan. Venäjä on kuitenkin ollut tähän haluton. Torstaina Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov totesi, että Trumpin pakoteuhkailussa ”ei ole mitään uutta”.
On totta, että vaikka sota on jäytänyt maan taistelukykyä, Venäjä on selvinnyt sille asetetuista pakotteista odotettua paremmin. Inflaatio jyllää valtion rahojen virratessa puolustussektorille, mutta Kremlissä uskotaan, että sotaa voidaan tästä huolimatta jatkaa ainakin vuoden ajan.
Moskovan talouskorkeakoulun maailmantalouden osaston johtajan Vasily Kašinin mukaan Venäjällä on taloudellista epätasapainoa ja inflaatiota, mutta tilanne ei ole niin akuutti, että se edellyttäisi sodan päättämistä.
– Olemme asemassa, jossa voimme painostaa. […] jos Ukrainan puolustus jatkaa romahtamistaan nykymalliin, olisi vastapuolelle viisaampaa suostua ehtoihimme, Kašin sanoo.
Trumpin varoitukset eivät siis vaikuta muuttavan Kremlin neljää perusvaatimusta Ukrainan sodan lopettamiseksi: Ukrainan on luovuttava Venäjän miehittämistä alueista, jäätävä Naton ulkopuolelle sekä supistettava asevoimiensa kokoa.
– [Vladimir] Putin näkee [Trumpin] lausunnot osana poliittista peliä. Hän ei ota niitä tosissaan, arvioi politiikan tutkija Tatiana Stanovaja, jolla on kontakteja Kremlin sisäpiiriin.
– [Putin] on valmis mihin tahansa skenaarioon eikä hänellä ole illuusiota siitä, että sopimus saataisiin aikaan nopeasti.
Stanovaja arvioi myös, että Venäjän taloustilanteella ei ole juuri merkitystä Putinille. Hänen päätavoitteensa on Ukrainan ja Venäjän yhdistäminen.
Jotkut toimijat Kremlissä ovatkin varovaisen optimistisia sen suhteen, että Trump saattaa suostua rauhaan Venäjän ehdoilla. Stanovajan mukaan Venäjä toivoo saavansa samanlaisen sopimuksen kuin Jaltassa vuonna 1944, jossa Eurooppa jaettiin Neuvostoliiton ja lännen etupiireihin.
– Tietenkin Putin haluaa sodan loppuvan, mutta vain Venäjän ehdolla. Ukrainan sota on tapa tuoda länsi neuvottelupöytään uudesta Jaltan sopimuksesta, Stanovaja selittää.
Tällainen sopimus tekisi käytännössä Ukrainasta Venäjän nukkevaltion – mikäli se säilyttäisi valtiollisen itsenäisyytensä lainkaan.
Ukrainassa ollaan jo pitkälti myönnytty siihen, että Venäjän miehittämiä alueita ei lähitulevaisuudessa saada takaisin. Sen sijaan Kiovassa toivotaan turvatakuita, joilla estettäisiin uusi sota tulevaisuudessa.
Kremlin kuristusotteeseen ei maassa kuitenkaan haluta alistua.
