Viime aikoina julkisuudessa on esitetty toiveita Hanhikiven ydinvoimalaitoshankkeen jatkamisesta uudella laitetoimittajalla.

Hanke on ollut pysähdyksissä sen jälkeen, kun Fennovoima purki venäläisen Rosatomin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen tämän vuoden keväällä. Syiksi Fennovoima kertoi merkittävät viivästykset ja Rosatomin kyvyttömyyden Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeessa. Myös sota Ukrainassa on Fennovoiman mukaan pahentanut hankkeen riskejä. Varsinaiset voimalan rakennustyöt eivät olleet ehtineet alkaa, mutta alueen infrastruktuuria oli ehditty rakentaa jo pitkälle.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n liittohallitus vetosi lokakuun lopulla hallitukseen, jotta Pyhäjoen Hanhikiven voimalaitosalueen rakentaminen saa jatkua ja hankkeeseen löydetään uusi laitetoimittaja. Liittohallitus perusteli esitystään huolella alueen työllisyydestä, kun rakentaminen hiipuu talouden laskusuhdanteen mukana. Lisäksi rakentaminen tarvitsee edullista ja turvallista energiaa, ja tarve kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta on näinä aikoina ilmeinen.

Myös Pyhäjoen kunta selvittelee mahdollisuutta käynnistää uutta ydinvoimalahanketta ja on jättänyt asiaa koskevan rahoitushakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Uusia ydinvoimalamahdollisuuksia selvittävän hankkeen kustannusarvio on 500 000 euroa vuosille 2023 ja 2024. Hankkeelle on haettu 400 000 euron rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön äkillisen rakennemuutoksen rahoituksesta.

Sopimuksen purku Rosatomin kanssa voi johtaa oikeusriitaan

Hankkeen jatkaminen uudella laitetoimittajalla ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Verkkouutisten haastatteleman Aalto-yliopiston energiakysymyksiin erikoistuneen professorin Peter Lundin mukaan ydinvoimalahankkeeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä.

Ensimmäinen niistä ovat osakkaat. Lund muistuttaa, että osakkaat ovat tehneet tähän mennessä satojen miljoonien tappiot hankkeessa, ja erityisesti pienosakkaiden halukkuus jatkaa hankkeessa eteenpäin on hyvin epävarmaa.

Epävarmuuksia aiheuttaa myös venäläinen Rosatom, jonka kanssa sopimus on irtisanottu. Lundin mukaan venäläisen laitostoimittajan irtisanominen hankkeesta voi johtaa pitkään oikeusriitaan.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että Rosatom omistaa 34 prosenttia Fennovoima-hankkeesta, toisin sanoen se rahoitti hanketta merkittävästi ja toi hankkeeseen paljon osaamista, joka putoaa nyt käytännössä pois. Taloudelliset edellytykset ovat siis varsin heikot jatkaa hanketta markkinaehtoisesti, Lund toteaa Verkkouutisille.

Hänen mukaansa myös vaihtoehdot ydinvoimalle ovat selvästi halvemmat. Lund huomauttaa, että esimerkiksi tuulivoiman tuotanto ilman tukia on puolet halvempaa ja aurinkosähkökin on halvempaa kuin ydinvoima.

– Toisaalta ydinvoimahankkeen jatkaminen sopisi valtionyhtiö Fortumin strategiaan rakentaa lisää ydinvoimaa, myös suuret osakkaat kuten Outokumpu lienevät edelleen hankkeen takana. Ei ole myöskään poissuljettua, että valtio tukisi hanketta rahallisesti, koska ydinvoima on muun muassa valtioneuvoston uudessa energia- ja ilmastostrategiassa nostettu tärkeään rooliin päästöjen vähentämisessä.

Hankkeen jatkamisen kannalta vaikeimmat kysymykset ovat Lundin mukaan nimenomaan juridiset ja taloudelliset kysymykset.

– Rosatomin jättämä parin miljardin aukko pitäisi saada täytettyä, samoin monet pienosakkaat jättäytyvät varmasti pois. Toisaalta Fortumilla voisi olla kiinnostusta kasvattaa osuuttaan. Jos oletetaan, että nämä kysymykset saadaan ratkaistua, niin ei ole poissuljettua, että toinen laitostoimittaja tulisi mukaan kuvioihin. Mutta pidän tätä kuitenkin tässä vaiheessa epätodennäköisenä.

Joissain yhteyksissä on arvioitu, että laitostoimittaja voisi tulla esimerkiksi Yhdysvalloista, kun Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallinen yhteistyö tiivistyy jatkossa Nato-jäsenyyden myötä huomattavasti. Lundin mukaan tämä saattaisi koskettaa erityisesti yhdysvaltalaisten pienydinvoimaloiden rakentamista Suomeen, jossa asiassa Yhdysvallat on solminut kumppanuussopimuksen Romanian kanssa viime vuonna kuudesta pienireaktorista, joka toimisi ensimmäisenä täysmittakaavan kokeiluna amerikkalaisille pienreaktoreille.

– Tiiviimpi yhteistyö ydinasioissa Yhdysvaltojen kanssa saattaisi siis olla mahdollista ja avata uusia näkymiä Hanhikivelle, Lund arvioi.

Hanke vaatii eduskunnan vahvistaman päätöksen

Ennen kuin hankkeen jatkaminen on mahdollista, asiaan tarvitaan poliittinen päätös. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston Ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän vetäjä teollisuusneuvos Liisa Heikinheimon mukaan ydinvoimahankkeen aloite tulee yritykseltä valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen muodossa.

– Tätä tulee edeltää hankekohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) laatiminen, jossa hankkeelle tulee olla määriteltynä sekä laitospaikka tai -paikat ja teknologiat, joille myös periaatepäätöstä haetaan.

Periaatepäätös on valtioneuvoston päätös, jonka eduskunta vahvistaa. Tämän jälkeen lupaprosessi voi käynnistyä, ja hankkeelle on haettava rakentamislupaa ydinenergialain mukaisesti.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia linjaa nykyisten laitosten käytön jatkamisen mahdolliseksi, kun STUK on arvioinut ydinenergialain mukaisesti laitoksen turvallisuuden. Heikinheimo muistuttaa, että vaikka ydinenergian käyttö on osa päästötöntä energian tuotantoa, ydinmateriaalien hyödyntäminen ja käsittely edellyttää kansainvälisten sopimusten noudattamista ja ydinenergialain mukaisen lupajärjestelmän läpikäyntiä.

Lundin mukaan valtioneuvoston ja eduskunnan tahtotila onkin ydinvoiman lisärakentamisessa keskeinen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisuuteen aiemmin antaman arvion mukaan päätös lisäydinvoiman rakentamisesta voitaisiin kuitenkin saada aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.

– Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen ja lupa tuli kesällä 2010, siis noin 1,5 vuotta. Vaikea arvioida, mihin TEM viittaa arviossaan, erityisesti kun sen laatimassa energia- ja ilmastostrategiassa kesältä 2022 ydinvoima on keskeisessä roolissa, Lund toteaa.