Suomi – maa joka on monessa maailman paras ja edelläkävijä, on uhannut jäädä julkisissa palveluissa digitalisaation ja sähköisen asioinnin kehitysmaaksi. Yritystä on toki ollut, mutta toistaiseksi näyttöä on lähinnä suureksi paisuneista kustannuksista.
Erityisesti kismittää, kun meille pikkuveljen asemassa ollut Viro ottaa palveluiden ja yhteiskunnan kehityksessä hurjia tiikerinloikkia suhtautumalla ennakkoluulottomasti sähköistämiseen.
Nopeasti digitalisoituva yhteiskunta vaatii, että myös yhteiskunnalliset palvelut ovat saatavissa verkossa. Henkilökohtainen asiointi on toki tietyissä tilanteissa tarpeen, mutta digitaalisten palvelumuotojen kehittäminen mahdollistaa prosessien tehostamisen ja saatavuuden parantamisen. Älypuhelinten, lukulaitteiden ja tablettien yleistyminen ja sähköiset pankkitunnukset mahdollistavat sen, että lähes jokainen asiakas kantaa mukanaan kaiken asiointiin tarvittavan.
Median sähköistyminen todistaa osaltaan sitä, miten nopeaa kehitys nyt on ja miten hyvin suomalaiset ovat eri ikäryhmissä pystyneet omaksumaan uudet palvelut.
Vaikka nyt koulussa oleva sukupolvi on kasvanut digitaaliseen ympäristöön, on huolehdittava siitä, että kouluissa pystytään jatkossa yhä enenevässä määrin hyödyntämään digitaalisia oppimisympäristöjä. Yksi hallituksen kärkihankkeista onkin opetuksen digitalisaation edistäminen. Haasteita on paitsi ohjelmistoissa ja laitepuolella, myös siinä, että opettajien tarvitsema täydennyskoulutus saadaan toteutettua.
Tarve ja hyödyt julkisten palveluiden digitalisoinnista ovat ilmeisiä. Erityisesti terveyspuolella moni on kohdannut paperisen asioinnin haasteet.
Ei liene harvinaista, että rokotuksia annetaan ”varmuuden vuoksi”, kun rokotuksiin tuleva aikuinen ei muista aikaisempia rokotuksiaan ja kouluaikainen rokotuskortti on hävinnyt. Röntgenkuvia ja verikokeita on eri hoitoyksiköissä jouduttu ottamaan useaan kertaan, kun tiedot eivät ole siirtyneet toimijalta toiselle. Hammaslääkärillä joudutaan usein tilanteeseen, jossa aiemmat operaatiot joudutaan arvioimaan suuhun katsomalla.
Ensimmäinen iso askel tilanteen ratkaisemiseksi on otettu Kelan kanta.fi palvelun kautta. Palvelu on vielä alussa, mutta pikku hiljaa laajenemassa ja monipuolistumassa. Tällä hetkellä palvelusta löytyy pankkitunnuksilla mm. reseptejä, diagnooseja, hoitotahdot ja elinluovutustahto. Käyttö edellyttää kuitenkin sitä, että käyt antamassa suostumuksen tietojen tallentamiseen ja hyödyntämiseen. Kannattaa käydä tutustumassa www.kanta.fi.
Palveluiden digitalisoinnin myötä olisi hyvä tilaisuus uudistaa yhteiskunnallisia prosesseja ja pohtia erilaisten toimintojen tarkoituksenmukaisuutta. Erilaisten tietokantojen yhdistäminen voi keventää byrokratiaa huomattavasti – voisi esimerkiksi pohtia, onko väestörekisteritoiminto sinällään tarpeellinen, kun verottaja kerää jo suuren osan samoja perustietoja.
