Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös asettaa eri maille eritasoisia tuontitulleja on luonut suurta epävarmuutta Yhdysvaltoihin tavaroita vieville yrityksille.
Trump asetti 10 prosentin yleistullit, jotka tulivat voimaan lauantaina 5. huhtikuuta. Tietyille maille asetetut korotetut tullit tulevat voimaan keskiviikkona 9. huhtikuuta. EU-maille asetettiin 20 prosentin tuontitullit.
Teoriassa yritykset voisivat hyödyntää tullien suurta vaihtelua. Tullien värittämässä markkinaympäristössä yritykset etsivät keinoja keventääkseen kustannuksiaan.
Financial Timesin haastattelemat kauppapolitiikan asiantuntijat varoittavat, että toimitusketjujen uudelleenjärjestely tullierojen hyödyntämiseksi olisi erittäin monimutkaista ja riippuvainen siitä, kuinka arvaamattomaksi osoittautunut Yhdysvaltain hallinto päättää panna täytäntöön uudet kauppasäännöt.
Mitä ovat alkuperämaasäännöt?
Tuotteen alkuperästä on olemassa yksityiskohtaisia säännöksiä. Tuotteita Yhdysvaltoihin vievien yritysten on osoitettava, mistä maasta tuote ja sen osat ovat peräisin, jotta oikea tullitaso pystytään asettamaan.
Tavaran tuleminen alhaisemman tullitason maasta voi johtaa merkittäviin säästöihin yritykselle.
Miten Trumpin uusi tullipolitiikka toimii käytännössä?
Yhdysvaltain kauppasäännösten täytäntöönpanoa valvova liittovaltion virasto, tulli- ja rajavartiolaitos, on julkaissut alustavia ohjeita siitä, miten uudet tullit otetaan käyttöön.
Ohjeissa sanotaan, että viejien on eriteltävä viemiensä tuotteiden sisältö ja erotettava toisistaan yhdysvaltalaiset tuotantopanokset – joista ei tarvitse maksaa tulleja– sekä ei-yhdysvaltalaiset tuotantopanokset, joista on maksettava uudet tullit sen mukaan, mikä on tavaran valmistusmaa.
Yhdysvaltalaisten ja muiden tuotantopanosten lisäksi tulleja ei kuitenkaan eritellä eri maista tulevan tuotteen osuuden mukaan, vaan lopullisen valmistusmaan mukaan.
Miten yritykset voisivat hyödyntää Trumpin uusia tulleja?
– Yritysten, jotka voivat siirtää toimitusketjuaan maihin, joissa tullit ovat alhaisemmat, pitäisi teoriassa pystyä hyödyntämään järjestelmää, arvioi konsulttiyhtiö Flint Globalin kauppapoliittinen johtaja Sam Lowe FT:lle.
Alemman tullitasomaan hyödyntämiseksi lopputuotteelle on tehtävä ”merkittävä muutos” kyseisessä maassa, jotta lopputuotteella on ”erilainen käyttö kuin tuotteella ennen käsittelyä”.
Tästä annetaan esimerkki: yritys vie eri maissa kasvatettuja tuoreita vihanneksia toiseen maahan sekoitettavaksi ja pakastettavaksi. Vihanneksia ei tässä tapauksessa ole olennaisesti muunnettu sen maan tuotteiksi, jossa sekoittaminen ja pakastaminen tapahtuu, joten tullit olisi maksettava jokaisen vihanneksen alkuperämaan mukaan.
Toisessa esimerkissä yritys tuo voita, jauhoja ja maitoa keksien tai kakun valmistamiseksi. Tässä tapauksessa lopputuotteen, esimerkiksi keksin, katsotaan olevan peräisin siitä maasta, jossa se on valmistettu.
Kuinka paljon yritykset yrittävät hyödyntää tullieroja?
Kaupan asiantuntijat sanovat FT:lle, että tätä on vaikea ennustaa mutta varoittavat, että monet yritykset saattavat mieluummin maksaa tullit sen sijaan, että lähtisivät tekemään monimutkaisia ja kalliita selvityksiä siitä, kuinka suuri osa niiden tavaroiden sisällöstä on yhdysvaltalaista ja ei-yhdysvaltalaista.
Täysin ei-yhdysvaltalaisten tavaroiden alkuperän todistaminen ei myöskään ole välttämättä yksinkertaista.
– Sen määrittäminen, että tuote on ”muunnettu” riittävästi ei ole sinänsä vaikea prosessi, mutta siihen voi liittyä subjektiivisuutta ja epäselvyyksiä. Joku voi tehdä tietoisen alkuperäilmoituksen, jonka kanssa tulli vain on eri mieltä, tullilakimies Lawrence Friedman muistutti FT:lle.
Mitä riskejä uuden järjestelmän hyödyntämiseen liittyy?
Riskit ovat merkittäviä. Tuotannon siirtäminen uusiin maihin alemman tullin hyödyntämiseksi voi kestää useita vuosia, mutta Trump on tehnyt selväksi, että hänellä on oikeus korottaa tai alentaa maiden tulleja niiden toiminnan mukaan.
Trump ilmoitti maanantaina uhkaavansa Kiinaa jopa 50 prosentin lisätulleilla jo aiemmin ilmoittamiensa 54 prosentin tullien päälle, jos Kiina ei peru USA:ta vastaan asettamiaan vastatulleja.
Riski on myös poliittisessa ympäristössä, jossa Yhdysvallat, EU ja Kiina voivat joutua maailmanlaajuiseen kauppasotaan. Riskinä on, että Yhdysvaltain viranomaiset rankaisevat kaikkia toimenpiteitä, joissa tulleja yritetään kiertää.
