Julkisen velan kehitystä arvioitaessa olisi tarpeen huomioida varsinaisen julkisen velan lisäksi myös nettovelan kehitys. Tällöin velassa on huomioitu osa valtion ja muun julkisen talouden varallisuudesta, VTV toteaa.
Julkista velkaa mitataan vakiintuneesti niin kutsutulla bruttovelan käsitteellä. Tämä on lainsäädännön ja finanssipoliittisten sääntöjen mukainen tapa, joka tulee jatkossakin vaikuttamaan Suomen julkisen talouden velkaantumisen reunaehtoihin.
– Bruttovelkatiedoissa ei tule huomioiduksi se, että varallisuus toimii osittain velan vastinparina. Kaikkien julkista velkaa seuraavien tahojen kannattaakin huomioida nettovelka julkisen velan tarkastelun yhteydessä, sanoo johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio.
Nettovelkatarkastelujen merkitys on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi valtion kassan koon vaihtelut ovat heiluttaneet velanottotarvetta, mutta ovat vaikuttaneet myös varallisuuteen samalla määrällä. Samanlainen vaikutus on useilla tilastointikäytännöillä, kuten ARA-korkotukilainojen luokittelulla osaksi julkista velkaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan julkisen velan seurannassa kannattaisi tarkastella myös nettovelkaa, joka huomioi valtion ja paikallishallinnon rahoitusvarallisuuden velkaa pienentävänä eränä. Rahoitusvarojen huomioinnilla on vaikutusta sekä velan tasoon että sen vuosimuutoksiin.
Nettovelkaindikaattorin käyttö ei tällä hetkellä muuta kokonaiskuvaa julkisen velan kehityksestä, mutta täydentää sitä hyödyllisellä tavalla.
VTV selvitti, onko valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatima julkisen velan ennuste lähivuosien kehityksestä laadittu asianmukaisin menetelmin. Tarkastus täydensi VTV:n aiempia julkisen velan ennusteita koskevia arvioita.
Varmentavan tiedon saamisen lisäksi tarkastuksella pyrittiin ylipäätään lisäämään tietoa siitä, mitä julkinen velka on, ja mitkä tekijät vaikuttavat sen kehitykseen.
Tarkastuksen perusteella VM:n kansantalousosaston käyttämä laadintaprosessi julkisen velan ennustamiseen on toimiva ja käytetyt menetelmät yleisesti ottaen ajantasaisia ja riittävän tarkkoja.
Laadintaprosessi todettiin kuitenkin tarkastuksessa jossain määrin riskialttiiksi, ja ennustemenetelmiä tulisi ajantasaistaa eräillä ennusteen laadinnan osa-alueilla. Lisäksi tarkastusvirasto suosittelee, että valtiovarainministeriö ajantasaistaa ja laajentaa ennusteesta julkaistua menetelmäkuvausta.
