Hyvinvointialueiden kustannusten nousukierre on taittunut syksyn aikana ja hyvinvointialueet ovat tekemässä ensi vuonna ylijäämäisen tuloksen.

Verkkouutiset kävi läpi kaikkien 21 hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviot, jotka ovat juuri valmistuneet.

Talousarvioiden mukaan alueet tekisivät ensi vuonna yhteensä noin 270 miljoonaa euroa ylijäämää.

Syksyllä valmistuneessa valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä arvioitiin vielä, että alueet tekisivät alijäämää noin 300 miljoonaa euroa.

– Hyvinvointialueiden aloittamat talouden sopeuttamistoimet ovat alkaneet syksyn aikana puremaan. Alueiden eriytyminen toisaalta jatkuu eli toimet vaikuttavat eri alueilla eri tahtiin. Voidaan todeta, että sote-uudistuksen yksi tavoite kustannuskehityksen hillinnästä alkaa toteutumaan, sanoo valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen Verkkouutisille.

Myös Ahonen vahvistaa, että ensi vuosi tulee olemaan merkittävästi ylijäämäinen vuosi hyvinvointialueilla. Hän muistuttaa, että iso osa taloustilanteen kohenemisesta johtuu myös siitä, että hyvinvointialueet saavat ensimmäistä kertaa rahoituksen jälkikäteiskorjausta.

Hyvinvointialueiden rahoitus ensi vuonna on koko maassa yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa kuluvasta vuodesta noin 2,2 miljardia euroa. Jälkikäteistarkistus nostaa ensi vuoden rahoitusta noin 1,4 miljardia euroa. Se on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätöstietojen perusteella.

Kaikki hyvinvointialueet ovat tehneet sopeutustoimia, joiden yhteispotti nousee yli miljardiin euroon. Alueilla on ollut käynnissä yt-menettelyitä, toiminnan tehostamista sekä osto-, tila- ja hallintokulujen karsimista. Useilla alueilla ei enää isossa mittakaavassa hyödynnetä vuokratyötä.

– Hyvinvointialueiden kustannusten kasvutahti on tämän vuoden osalta noin neljä prosenttia, joka on todella maltillinen kasvu tässä palkankorotustilanteessa. Ensi vuonna se voi olla paljon sitäkin pienempi, Ahonen arvioi.

Kuusi aluetta tarkkailussa

Monella alueella tilanne ei edelleenkään ole hallinnassa.

Valtiovarainministeriöllä on tällä hetkellä erityistarkkailussa kuusi aluetta: Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Kanta-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Satakunnan hyvinvointialueet.

Alueiden kuluvan vuoden alkuperäiset talousarviot menivät rutkasti pieleen. Alkuperäisten talousarvioiden mukaan alijäämää piti syntyä kuluvana vuonna noin 870 miljoonaa euroa, mutta lopullinen luku on yli 1,4 miljardia euroa.

– Alueiden vahva viesti meidän suuntaamme on, että ensi vuoden budjetit on realistisesti laadittu. Taloussuunnitelmakauden vuosiin (2026-2027) liittyy sen sijaan todella paljon epävarmuuksia, Ahonen muistuttaa.

Talousarvioiden perusteella vain viisi aluetta tekisi ensi vuonna alijäämäisen tuloksen. Lisäksi viidellä alueella on budjetoitu niukasti nollatulos tai korkeintaan miljoonan euron ylijäämäinen tulos.

Vaikka alueet yltäisivät ensi vuonna noin 300 miljoonan euron ylijäämään, jää alijäämää kattamatta vielä yhteensä noin 2,5 miljardia euroa.

Kirittävää vuodelle 2026 jää reippaasti. Hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon ja maksettava taseeseensa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.

Taloussuunnitelmat optimistisia

Alueiden vuosien 2026 ja 2027 taloussuunnitelmat on laadittu optimistisemmin ja mukana on niin sanottuja ’toivotaan toivotaan’ -säästöjä. Osalla alueista taloussuunnitelmat on tehty muodollisesti tasapainoon.

Alueiden saatavilla olevien taloussuunnitelmien mukaan alueet arvioivat tekevänsä vuonna 2026 yhteensä noin 1,4 miljardia euroa ylijäämää. Tämänkin jälkeen kattamatonta alijäämää jäisi vielä yli 800 miljoonaa euroa. Käytännössä luku tulee todennäköisesti olemaan huomattavasti korkeampi.

Joka toisella hyvinvointialueella ollaan päätymässä tilanteeseen, jossa alueet eivät saa katettua alijäämäänsä vuoden 2026 loppuun mennessä vaan joutuvat rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta.

Arviointimenettely uhkaa

Jos jokin hyvinvointialue ei selviä tehtävistään, voidaan lain kriteereiden täyttyessä käynnistää arviointimenettely. Siinä valtio käytännössä ottaa ohjat alueella ja menettelyssä tehdään ehdotus alueen talouden tervehdyttämiseksi.

Hyvinvointialueen itsehallintoa rajoitetaan merkittävästi. Menettely voi viime kädessä johtaa hyvinvointialueen lakkauttamiseen ja yhdistämiseen toiseen alueeseen.

Hallituksella on ollut hyvin selkeä linja, että alijäämien kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa muutoksia. Valtiovarainministeriön viesti alueille on ollut johdonmukaisesti se, että jos alueet yrittävät täysillä saada talouden tasapainoon ja palvelut turvattua, sellaisia alueita ei laiteta arviointimenettelyyn.

Lainsäädäntö lähtee siitä, että valtiovarainministeriöllä on talouden tunnuslukujen perusteella harkinnan mahdollisuuksia arviointimenettelyjen käynnistämiseen.

Ensi vuoden alku tulee näyttämään, pysyykö alueiden menokuri budjetoiduissa luvuissa.