Hyvinvointialueiden taloudessa on tapahtunut viime kuukausien aikana käänne parempaan suuntaan.
21 hyvinvointialueen viime viikkojen aikana vahvistamista tilinpäätöksistä selviää, että alueet tekivät viime vuonna alijäämää satoja miljoonia euroja vähemmän kuin vielä joulukuun tilinpäätösarvioiden perusteella näytti.
Hyvinvointialueiden alijäämä painui viime vuonna edelleen yhteensä noin 1,1 miljardia euroa pakkaselle. Vuodelta 2023 alijäämää kertyi noin 1,3 miljardia euroa.
Tämän vuoden talousarvioiden ja alueelta saatujen päivitettyjen ennusteiden perusteella alueet olisivat tekemässä noin 290 miljoonaa euroa ylijäämää. 16 aluetta (sekä Helsingin kaupunki) olisi pääsemässä vähintään nollatulokseen tai jopa selvästi ylijäämäiseen tulokseen.
Sen sijaan viidellä alueella – Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa – ollaan päätymässä myös tänä vuonna alijäämäiseen tulokseen.
Hyvinvointialueiden on lain mukaan katettava taseeseensa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Kirittävää siis riittää: tämän ja ensi vuoden aikana alijäämää pitäisi kattaa yhteensä 2,4 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen vahvisti aiemmin Verkkouutisille, että säästötoimenpiteet ovat alkaneet viimein purra alueilla, mutta osa alueista ei pysty kattamaan kertyneitä alijäämiään ensi vuoden loppuun mennessä.
Verkkouutiset teki alueille kyselyn niiden tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta, sopeutustarpeista sekä alueiden omista näkemyksistä saada alijäämänsä katettua tavoiteajassa. Kyselyyn vastasi noin kolme neljästä (16) hyvinvointialueen johtajasta.
Toteutuvatko talousarviot?
Osastopäällikkö Ahonen sanoi aiemmin Verkkouutisille, että tänä vuonna ei nähdä enää samanlaista systeemitason riskiä kuin viime vuonna, jolloin alueiden talousarviot poikkesivat merkittävästi tilinpäätöksistä. Alueiden talouden ennustustarkkuus on koko ajan lisääntynyt.
Valtiovarainministeriö julkaisee vappuaattona hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat, jonka pohjalta alueiden iso kuva selviää ja alueet voivat ryhtyä valmistelemaan ensi vuoden talousarvioitaan.
Ahonen vahvisti, että hyvinvointialueiden rahoitus on kasvamassa ensi vuodelle. Tarkkaa summaa hän ei vielä paljastanut. Rahoituksen kasvu johtuu palvelutarpeen kasvusta, indeksien tarkistamisesta sekä alueiden tehtävämuutosten päivittämisestä.
Tälle vuodelle alueiden rahoitus nousi 2,2 miljardilla eurolla yhteensä 26,2 miljardiin euroon.
Verkkouutisten kyselyn perusteella alueilla riittää uskoa siihen, että tälle vuodelle asetetut talousarviot tulevat pitämään.
– Ainakin toistaiseksi olemme tavoitetuloksen mukaisessa suunnitellussa vauhdissa. Alijäämää tulee vielä tänä vuonna 14 miljoonaa euroa, sen jälkeen talous kääntyy 2026 eteenpäin positiiviseksi, vastaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen.
Myös Kainuussa uskotaan päästävän tänä vuonna tavoitetulokseen.
– Talousarvio on 5 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja uskomme pääsevämme tuohon tulokseen, Kainuun hyvinvointialueen johtaja Sami Mäenpää toteaa.
– Tammi-helmikuun talouslukujen perusteella Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on mahdollisuus päästä alkuperäisen talousarvion mukaiseen tavoitteeseen eli noin 9 miljoonan euron ylijäämään, mutta tavoite on tiukka sisältäen riskejä, kommentoi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma.
Riskeiksi alueilla ja ministeriössä nähdään esimerkiksi se, pystytäänkö ostopalveluja hillitsemään sekä se, nostaako tuleva palkkaratkaisu henkilöstökustannuksia arvioitua enemmän.
– Joulukuussa hyväksytyn budjetin mukainen alijäämä vuodelle 2025 oli -46 miljoonaa euroa. Nyt on valmistelussa alijäämän pienentäminen -21 miljoonaan euroon ja se on uusi tulosennusteemme, vastaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen.
– Kymenlaakson hyvinvointialue tavoittelee niukasti ylijäämäistä tulosta, 0,3 miljoonaa euroa, jonka saavuttaminen edellyttää onnistumisia laajasti, vastaa Kymenlaakson hyvinvointialueen talousjohtaja Kati Kälviäinen.
Länsi-Uudenmaan osalta talous näyttää alueiden vertailussa jo vahvalta.
– Tämänhetkinen arvio on, että saavutamme talousarvion tuloksen (+76,1 miljoonaa euroa). Vuoden 2025 talousarvioon sisältyy noin 30 miljoonan euron sopeutustoimet, joilla pyritään hidastamaan menojen kasvua. Vuoden 2025 osalta palvelutuotannon nettomenojen kasvu on noin 3,9 prosenttia, kommentoi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn.
Usealta hyvinvointialueelta vastataan, että vuoden ensimmäisen neljänneksen talouskatsauksen valmistelu on kesken, jonka vuoksi tämän vuoden talousennusteeseen pääsemistä ei vielä voida arvioida.
Sopeutustoimet jatkuvat
Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna satojen miljoonien eurojen edestä sopeutustoimia, jotka ovat johtaneet muun muassa henkilöstön vähentämiseen ja ostopalveluiden karsimiseen. Sopeutustoimet alkoivat näkyä alueiden taloudessa jo viime vuoden lopussa.
Esimerkiksi Vantaa-Keravan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla viime vuoden aikana tehtyjen sopeutustoimien seurauksena alueiden alijäämät jäivät lopulta selvästi syksyn arvioita pienemmiksi.
Useilla alueilla sopeuttaminen kuitenkin jatkuu vielä tänä vuonna ja uusiakin toimia on luvassa.
– Käynnissä on yhteensä yli 85 miljoonan euron edestä sopeutustoimia, jotka jakautuvat monelle vuodelle, Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä vastaa.
Myös Keski-Suomessa tehdään tänä vuonna vielä merkittäviä sopeutuksia.
– Vuoden 2025 talousarvio sisältää talouden sopeuttamistoimia yhteensä 50 miljoonan euron edestä, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet.
Pohjois-Savossa on luvassa uusiakin sopeutustoimia.
– Tälle vuodelle ollaan laittamassa toimeen merkittävää reformiohjelmaa, mutta sen lisäksi tarvitaan budjettitiukennusta noin 7-10 miljoonan verran eli noin 0,5 prosenttia budjetin loppusummasta. Jo päätettyjen henkilöstövähennysten lisäksi ei ole uusia päätöksiä tehty, Marko Korhonen kommentoi.
Sopeuttaminen jatkuu myös Keski-Uudellamaalla.
– Parhaillaan valmistellaan päätöksentekoon 66 miljoonan euron säästötoimenpiteitä, joilla vuosien 2023 ja 2024 alijäämät saadaan katettua. Tämän vuoden osalta pyritään sopeutustoimenpiteillä, muun muassa lomapalkkavelan pienentämisellä ja rekrytointien rajoittamisella, pääsemään tavoitteeseen tai lähelle tavoitetta, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Raija Kontio kertoo.
Pohjois-Karjalassa on ollut käynnissä yt-neuvottelut alkuvuoden aikana.
– Kuluvan vuoden talousarvio sisältää 30 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman. Tähän liittyvät yt-neuvottelut käytiin tammi-helmikuussa ja säästöjen toimeenpano on käynnissä, vastaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Leivonen.
Satakunnassa uusia säästötoimenpiteitä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla.
– Parhaillaan käynnissä olevan yhteistoimintamenettelyn säästöt ovat 9,4 miljoonaa euroa (henkilöstökuluvähennys), ja säästövaikutus realisoituu pääasiassa vuoden 2026 puolella, kertoo Satakunnan hyvinvointialueen vt. johtaja Tero Mäkiranta.
Moni alue ei pääse tavoitteeseen
Kyselyyn vastanneiden alueiden johtajista puolet sanoo suoraan, että alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä ei tule onnistumaan tai se on epätodennäköistä.
Näin vastataan Etelä-Savosta, Kainuusta, Keski-Suomesta, Keski-Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta, Lapista, Pohjois-Savosta ja Satakunnasta.
Kuten aiemmin todettiin, hyvinvointialueet ovat saamassa ensi vuodelle lisää rahaa, joten tämä yhdessä sopeutustoimien kanssa voi vielä kohentaa alueiden taloutta ensi vuoden aikana. Vuoden 2026 taloussuunnitelmiin liittyy kuitenkin vielä runsaasti epävarmuuksia.
Mallinnuksen perusteella kattamatonta alijäämää jäisi vuoden 2026 lopussa edelleen yli 700 miljoonaa euroa.
Pohjois-Pohjanmaan Ilkka Luoma kuvailee alijäämien kattamista tavoiteaikataulussa ”haastavaksi”.
– Alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä edellyttää tänä vuonna talousarviossa pysymistä ja ensi vuonna -2,4 prosentin menokehitystä talousarvioon 2025 verrattuna. Tavoite on erittäin haastava ja lisäksi epävarmuutta talouden kehityksen ennustamiseen tuo tuleva palkkaratkaisu sekä 30. huhtikuuta julkaistava tuorein hyvinvointialueiden rahoituslaskelma, Luoma kuvaa tilannetta.
Kyselyyn vastanneista alueista ainoastaan Länsi-Uudenmaan Sanna Svahn kertoo, että hyvinvointialue pystyy arvionsa mukaan kattamaan kertyneet alijäämänsä tavoiteajassa.
Usealta alueelta viestitään, että realistinen tavoiteaikataulu alijäämien kattamiseen on vuoden 2028 tai jopa vuoden 2030 loppu.
– Taloussuunnitelmamme mukaisesti alijäämät tulevat katetuksi 2028 loppuun mennessä, Etelä-Karjalan Sally Leskinen vastaa.
Myös Keski-Uudenmaan viesti on samanlainen.
– Tasapainotus vuoden 2027 tai 2028 loppuun on tavoitteena, Keski-Uudenmaan Raija Kontio toteaa.
Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa alijäämien kattaminen vaatii vielä paljon menokuria.
– Aluevaltuuston taloussuunnitelman mukaisesti alijäämä tulisi katettua vuoteen 2029 mennessä. Tämäkin tavoite vaatii merkittäviä sopeutustoimia, jotta menojen miinuskasvu olisi mahdollista, Pohjois-Savon Marko Korhonen toteaa.
– Lähtökohtana on, että hyvinvointialueen talous on tasapainossa vuonna 2026 ja kertyneet alijäämät tulevat katettua vuoden 2030 loppuun mennessä, Keski-Suomen Jan Tollet arvioi.
Lapin hyvinvointialueelta kerrotaan, että alijäämien kattaminen tavoiteaikataulussa vaarantaisi palveluiden järjestämisen.
– Alijäämää ei suunnitella katettavaksi hyvinvointialuelain edellyttämällä tavalla, koska alijäämien kattaminen lain vaatimassa aikataulussa edellyttäisi sellaisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen. Sopeuttamistarve vuonna 2026 olisi lähes 200 miljoonaa euroa eli lähes 20 prosenttia talousarviosta, Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela perustelee.
LUE MYÖS:
Säästöt alkavat purra: Sote-alueiden alijäämä ennakoitua pienempi