Sisäministeriöön oli loppuviikkoon mennessä saapunut vajaa viidennes lausunnoista koskien hallituksen rajalakia. Lausuntoja odotetaan poikkeuksellisen nopealla aikataululla lähes 50 taholta viimeistään ensi maanantaina.
Hallituksen lakiluonnoksen mukaan turvapaikkahakemuksia voitaisiin tiettyjen edellytysten vallitessa kieltäytyä vastaanottamasta osassa Suomen itärajaa. Lain soveltaminen edellyttäisi hallituksen ja tasavallan presidentin yhteistyötä ja päätös voitaisiin tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan. Lain tarkoitus on estää Venäjän hybridivaikuttamista turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäen.
Hallituksen perjantaina julkistamaa lakiluonnosta on pidetty ristiriitaisena vallitsevien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Kyseessä olisi poikkeuslaki, joka edellyttäisi eduskunnasta viiden kuudesosan enemmistöä, jotta se voitaisiin säätää tällä vaalikaudella.
Verkkouutiset tutustui perjantaihin mennessä sisäministeriöön tulleisiin lausuntoihin. Lista kaikista tulossa olevista lausunnoista löytyy täältä.
Oikeusturvan puutteet puhuttavat
Tasavallan presidentin kanslia korostaa 21.3 päivätyssä lausunnossaan presidentin ja hallituksen yhteistoimintaa ulkopolitiikan johdossa.
”Kanslia yhtyy arvioon siitä, että edellytysten täyttyminen tulisi arvioida aina uudelleen, jos rajoitustoimia haluttaisiin jatkaa yhtä kuukautta pidemmän ajan”, kanslia kirjoittaa ja katsoo, että tähän liittyvät päätökset tulisi tehdä käytännössä TP-UTVA:ssa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus kiinnittää lausunnossaan huomiota muun muassa siihen, että esitysluonnoksen mukaan rajaviranomainen voisi käyttää summaarisen arvioinnin jälkeen harkintaansa maahanpääsyn epäämisessä ja maasta poistamisessa siten, että asiassa ei annettaisi hallintopäätöstä eikä toimenpiteisiin olisi mahdollista hakea muutosta.
”Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole esitetty juurikaan hakijan oikeuksia tai viranomaisten toiminnan lainmukaisuuden valvontaa turvaavia muitakaan toimenpiteitä, joilla hallinnollisen menettelyn ja oikeusturvan puutetta voisi joiltain osin kompensoida”, katsoo hallinto-oikeus lausunnossaan.
Hallinto-oikeuden huomio liittyy lakiluonnoksen kohtaan, jossa viitataan erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten lapsiin ja vammaisiin, joiden turvapaikkahakemus otettaisiin poikkeustilanteissakin vastaan, jos se olisi toimivaltaisen viranomaisen tekemän ”tapauskohtaisen arvion mukaan tarpeen”.
Samaan asiaan kiinnittää huomiota myös tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen lausunnossaan:
”Turvapaikkahakemuksen vastaanottamistarpeen arvioiminen olisi summaarisen päätöksenteon tosiasiallisissa soveltamistilanteissa hyvin haasteellista sekä haavoittuvassa asemissa olevien henkilöiden että varsinkin muiden henkilöiden osalta.” Hakonen toteaa, että tällöin asiassa ei tehtäisi hallintopäätöstä eikä tähän liittyisi muutoksenhakuoikeutta.
Kansainvälisen oikeuden professori (emeritus) Martti Koskenniemi ihmettelee niin ikään lausunnossaan, ”miten yksittäinen rajavirkailija voisi selvittää, onko rajalle tulleella henkilöllä vaara joutua ehdotuksessa kuolemanrangaistuksen tai muun vainon kohteeksi?”
Koskenniemi toteaa, että ehdotuksessa myönnetäänkin, että menettely sisältää ”riskin siitä, ettei viranomainen tunnista kaikkia niitä henkilöitä, joita uhkaa kuolemanrangaistus,
kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus”.
Koskenniemi summaa hallituksen esitysluonnoksen olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien, EU-oikeuden ja perustuslakiin sisältyvien perusoikeuksien kanssa eivätkä turvallisuuspoliittiset syyt muuta tätä arviota.
”On poliittisen harkinnan alaan kuuluva kysymys, onko ihmisoikeussopimusten loukkaukset kuitenkin syytä tehdä, ja niiden seuraukset kestettävä. Toinen kysymys on, onko syytä myös hyväksyä, että samalla loukataan perusoikeuksia. Mitä poliittisia tai valtiosäännöllisiä seurauksia sillä olisi? Rohkaisisiko se laajemmalti poikkeuslakien käyttöä tavalla, josta aikanaan
haluttiin päästä irti”, hän kirjoittaa.
”Ei ole syytä kyseenalaistaa, etteikö Suomen itärajalle kohdistuva maahantulopaine vaikuttaisi haitallisesti Suomen kansalliseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen. Mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, etteivät näihin oikeushyviin kohdistuvan uhan sisältö tai aste ole tiedossa”, katsoo puolestaan professori Martin Scheinin lausunnossaan.
Scheininin mukaan jos harkittavina olevien rajatoimien hyötyjä kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle ei kyetä kvantifioimaan, ”on mahdotonta arvioida niiden oikeasuhtaisuutta verrattuna maahanpyrkijöiden ihmisoikeuksille aiheutettavaan haittaan.”
LUE MYÖS:
