[vc_row][vc_column][vc_column_text]Verkkouutisten vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan SDP ja kokoomus saisivat tulevissa eduskuntavaaleissa kumpikin neljä kansanedustajaa Varsinais-Suomesta. Perussuomalaiset saisi kolme kansanedustajaa. Vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta saisivat kukin kaksi edustajaa. Varsinais-Suomesta valitaan 17 kansanedustajaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1553072070798{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIzNzEyYmZiYy00YmQwLTQ2Y2YtODdjNi0yNTM0ZmYxOGJhZWUlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ2YXJzaW5haXMtc3VvbWVuLXZhYWxpcGlpcmktcGFpa2F0LWVubnVzdGUlMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkN0JTJDcyUyQ2klMjklN0J2YXIlMjBuJTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNvJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlMkNkJTNEJTJGJTVFaHR0cCUzQSUyRi50ZXN0JTI4ZS5sb2NhdGlvbiUyOSUzRiUyMmh0dHAlM0ElMjIlM0ElMjJodHRwcyUzQSUyMiUzQmlmJTI4JTJGJTVFJTVDJTJGJTdCMiU3RCUyRi50ZXN0JTI4aSUyOSUyNiUyNiUyOGklM0RkJTJCaSUyOSUyQ3dpbmRvdyU1Qm4lNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOHMlMjklMjklN0J2YXIlMjByJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCci5hc3luYyUzRDElMkNyLmlkJTNEcyUyQ3Iuc3JjJTNEaSUyQ28ucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhyJTJDbyUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTJDJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]SDP ja kokoomus näyttävät olevan Varsinais-Suomen vaalipiirissä tasaväkisiä. SDP saisi neljä paikkaa eli yhden paikan enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. SDP:n ääniharavaksi povataan Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiirin eläkkeelle jäänyttä toimitusjohtajaa, erikoislääkäri Aki Lindéniä. Lindén kehui sosiaalisessa mediassa tehneensä HUSin toimitusjohtajana joulukuusta 2016 alkaen joka päivä töitä hallituksen valinnanvapausmallin kaatamiseksi. Ennen HUSia Lindén työskenteli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana. Hän toimi 1970-luvulla Turun marxilaisten opiskelijoiden (Tumo) ensimmäisenä puheenjohtajana. Lindén oli kaksikymmentä vuotta kaupunginvaltuutettu Turussa ensin Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) riveissä, kunnes loikkasi SDP:hen vuonna 1994. Lindén on saanut vanhan linjan työväenyhdistysmiehet taakseen ympäri maakuntaa ja lisäksi hänen ennakoidaan keräävän myös vasemmistoliiton poisjäävän kansanedustajan Annika Lapintien ääniä.
SDP:n kansanedustajat olivat viimeksi hyvin tasaisia ja saivat kaikki noin 6[nbsp]000-7[nbsp]000 ääntä. Eniten ääniä keräsi viime eduskuntavaaleissa Eeva-Johanna Eloranta Turusta. Hänen äänimääränsä ovat noin kaksinkertaistuneet sekä eduskunta- että kuntavaaleissa. Eloranta nousi eduskuntaan vuonna 2011 SDP:n pitkäaikaisen kansanedustajan Virpa Puiston tukemana. Eloranta työskenteli aikoinaan Puiston eduskunta-avustajana. Eloranta teki vaalikauden alussa lakialoitteen radio- ja verkkotukiasemien rajoittamisesta terveydelle vaarallisen säteilyn vuoksi.
Myös SDP:n salolaisen kansanedustajan Katja Taimelan uskotaan uusivan paikkansa. Hän sai viimeksi 6[nbsp]000 ääntä, joista 3[nbsp]500 tuli Salosta. Hän oli kuntavaaleissa Salon ääniharava. Taimela on koulutukseltaan suurtalouskokki. Sen sijaan kansanedustaja Ilkka Kantola Turusta voi olla vaarassa tippua eduskunnasta. Hän sai viimeksi 5[nbsp]900 ääntä. Kantola on asiapitoinen ja kohtelias poliitikko, jota moititaan räväkkyyden ja näkyvyyden puutteesta. Hän on toiminut eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kaksi kautta. Kantola oli ehdolla arkkipiispaksi vuonna 2017, mutta hän ei tullut valituksi. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2007.
Ilkka Kantolan ääniä syö Aki Lindénin lisäksi Mika Maaskola Turusta. Hän on entinen SM-tason keskimatkojen juoksija. Maaskola ylsi viime eduskuntavaaleissa varakansanedustajaksi 4[nbsp]800 äänellä. Hän sai kuntavaaleissa yli 300 ääntä enemmän kuin Kantola. Maaskolalla on kuitenkin sama vika kuin Kantolalla; kumpikaan ei liikuta suuria kansanmääriä. Lisäksi monet Turun demarit ovat nyt Lindénin takana. Raisiosta on ehdolla Janne Laulumaa, joka sai viime eduskuntavaaleissa 3[nbsp]800 ääntä. Hän oli kuntavaaleissa Raision ääniharava ja nousi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Laulumaa on elektroniikkatyöntekijä ja ay-aktiivi, mikä toisaalta myös jakaa ihmisiä.
Petteri Orpon toivotaan keräävän ison äänisaaliin
Kokoomus saisi neljä paikkaa, kuten viime eduskuntavaaleissakin. Kokoomuksessa toivotaan puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon keräävän ison äänisaaliin. Turkulainen Orpo valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi kesällä 2016, kun hän voitti Alexander Stubbin puheenjohtajavaalissa. Ennen valtiovarainministeriksi siirtymistään Orpo toimi sisäministerinä. Orpo sai 10[nbsp]700 ääntä viime eduskuntavaaleissa. Äänimäärä laski hieman edellisistä vaaleista. Kuntavaaleissa 2017 hänen äänimääränsä nousi edelliskerrasta viidelläsadalla 2[nbsp]700 ääneen. Kokoomuksen loppusuoran kannatuskehityksen uskotaan vaikuttavan Orpon henkilökohtaiseen äänimäärään.
Kokoomuksen listalta ehdolla on myös Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja Ilkka Kanerva. Hän nousi eduskuntaan jo vuonna 1975. Kanerva sai viimeksi 9[nbsp]200 ääntä ja hänen äänimääränsä nousi 1[nbsp]400 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä pysyi samana. Kanerva on toiminut kuluneen vaalikauden eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana ja hän on ollut näkyvästi esillä myös Etyjin yleiskokouksen kunniapuheenjohtajana ulkopoliittisesti turbulenttina aikakautena. Kanerva sai ministerin arvonimen vuonna 2017. Eduskunnan puhemiehen paikka meni kuitenkin Kanervan sijaan Paula Risikolle (kok.) keväällä 2018. Kanervalla on aktiivinen, tuhansien ihmisten tukitiimi, mutta 71-vuotiaan Kanervan äänimäärässä arvioidaan olevan jonkin verran laskupainetta äänestäjäkunnan ikääntymisen myötä. Toisaalta hänellä ei ole samassa ikäluokassa kilpailevia ehdokkaita.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen on saanut nostetta ministeripestinsä vuoksi. Viimeksi Virolaisen äänimäärä laski lähes kolmella tuhannella 7[nbsp]200 ääneen, mutta tällä kertaa myös ehdokasasettelu suosii Virolaista. Lietolaisen Virolaisen uskotaan keräävän ääniä Turun ulkopuolelta maakunnasta. Muut vahvat kokoomusnimet ovat Turusta. Virolaisella ei myöskään ole varteenotettavia kilpailijoita yli 50-vuotiaissa. Virolaisen kerrotaan kampanjoivan näkyvästi.
Nuoret leijonat haastavat Saara-Sofia Sirénin
Kokoomuksen istuvista kansanedustajista 32-vuotias Saara-Sofia Sirén saa varteenotettavia kilpailjoita sekä nuorista naisista että miehistä. Hän nousi viimeksi viimeisenä eduskuntaan kokoomuksen listalta 4[nbsp]600 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä ei noussut edelliskerrasta, vaan laski hieman. Sirén sai valtakunnan julkisuutta kieltäydyttyään äänestämästä aborttia vastustavan ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksen puolesta viime syksynä. Siréniä luonnehditaan sinivihreäksi liberaaliksi ja hän pitää esillä kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua.
Kansanedustajan paikasta kamppailevat kolmekymppiset ”nuoret leijonat”, ekonomi Ville Valkonen ja lakimies Lauri Kattelus. Valkonen on työskennellyt Petteri Orpon erityisavustajana sisäministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Valkosella on nykyisin yritys, joka tarjoaa talouden asiantuntijapalveluita. Valkonen sai viime eduskuntavaaleissa 3[nbsp]000 ääntä ja kuntavaaleissa Turussa 700 ääntä. Valkonen tekee näkyvää kampanjaa ympäri maakuntaa ja hänen uskotaan keräävän ääniä myös syntymäkaupungistaan Paimiosta ja sen ympäristöstä. Lauri Kattelus puolestaan on Turun kaupunginhallituksen kokopäiväinen puheenjohtaja ja sitä kautta hän on ollut esillä julkisuudessa. Kattelus sai viimeksi eduskuntavaaleissa 2[nbsp]600 ääntä ja kuntavaaleissa 600 ääntä. Kattelus on asunut aiemmin Naantalissa. Katteluksen isä oli säveltäjä Jouni Kaipainen ja isoisä SDP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Osmo Kaipainen.
Kokoomuksen listalla Saara-Sofia Sirénin kanssa äänistä kilpailevat myös Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen ja kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo. Sini Ruohonen on lähes samanikäinen kuin Saara-Sofia Sirén ja he ovat molemmat pienten lasten äitejä. Ruohonen on Turun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hänellä on Ilkka Kanervan kanssa yhteinen vaalikahvila. Ruohonen on työskennellyt aiemmin Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijana. Myös Janika Takatalo on Turun kaupunginvaltuutettu.
Kokoomuksen listalta ehdolla on myös palomestari Janne Aso. Hän sai viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokkaana 3[nbsp]700 ääntä. Kuntavaaleissa hän oli ääniharava Kaarinassa 660 äänellä. Aso loikkasi kokoomukseen elokuussa 2017 perussuomalaisten hajottua. Ennen perussuomalaisia hän oli keskustan jäsen. Hän tekee ahkerasti kampanjaa. Nähtäväksi jää, miten loikkaukset vaikuttavat äänestäjiin.
Viime vaaleissa varakansanedustajaksi tippunut Pertti Hemmilä ja Turun kaupunginjohtajaksi valittu Minna Arve eivät ole tällä kertaa ehdolla. Kilpailevissa puolueissa arvellaan, että Liike Nyt saattaa syödä kokoomukselta ääniä. Toisaalta kokoomuksen neljää paikkaa pidetään varmana. Varsinais-Suomi on perinteisesti ollut kokoomuksen vahvaa aluetta. [/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1553072089284{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”220936″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle_2″ onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”220938″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle_2″ onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”220939″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle_2″ onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Kike Elomaalla rasitteita, PS:llä uusi kärkinimi
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien vaaliliitto saisi kolme paikkaa. Perussuomalaiset sai viime eduskuntavaaleissa kolme paikkaa. Viimeksi valituista kansanedustajista Maria Lohela siirtyi ensin sinisiin ja loikkasi sen jälkeen vielä Liike Nytiin. Lohela ei kuitenkaan ole eduskuntavaaleissa ehdolla eikä hän myöskään ole kampanjoinut Liike Nytin puolesta. Vaaliliiton kolme paikkaa näyttäisivät menevän perussuomalaisille, vaikka kristillisdemokraatit yrittävät keskittää ääniä. Kristillisdemokraattien Varsinais-Suomen piirin johto on nimennyt kärkiehdokkaakseen pastori ja omaishoitaja Pertti Vallitun Salosta. Vallittu sai viimeksi 500 ääntä. Ehdolla on myös entinen kestävyysjuoksija Annemari Kiekara (ent. Sandell), jota osa puoluetovereista on yrittänyt saada luopumaan ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa. Kristillisdemokraattien lista sai viimeksi yhteensä 6[nbsp]300 ääntä, nyt puolueella on vain kolme ehdokasta.
Perussuomalaisten ääniharava Varsinais-Suomessa on ollut Ritva ”Kike” Elomaa. Hän sai 9[nbsp]600 ääntä vuonna 2015 ja neljä vuotta aiemmin yli 13[nbsp]000 ääntä. Elomaa siirtyi sinisiin perussuomalaisten hajotessa kesällä 2017, mutta hän tuli katumapäälle ja palaisi takaisin perussuomalaisiin reilua viikkoa myöhemmin. Loikkaus rokottanee Elomaan äänimäärää. Lisäksi hänen miehensä Kimmo Elomaa sai marraskuussa syytteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Ulosotossa olevan Kimmo Elomaan epäillään nostaneen yli 120[nbsp]000 euroa ghanalaiselta tililtään. Elomaan mukaan varat olivat hänen vaimonsa palkinto- ja sponsorirahoja. Kike Elomaa on kehonrakennuksen Ms. Olympia vuodelta 1981. Kotietsinnässä poliisi löysi Kimmo Elomaan kylpytakin taskusta 10[nbsp]000 euroa, jotka Kike Elomaa kertoi antaneensa Kimmo Elomaalle maksujen hoitamiseen ja talouden pyörittämiseen. Kike Elomaata ei epäillä rikoksesta. Maskussa asuvan Kike Elomaan isä Arvo Sainio oli Suomen maaseudun puolueen (SMP) kansanedustaja 1970-luvulla.
Kovassa nousussa on perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio, josta povataan listan ääniharavaa. Tavio nousi eduskuntaan ensimmäisellä yrittämällä neljä vuotta sitten. Hän sai silloin 6[nbsp]800 ääntä. Viime kuntavaaleissa Turussa hänen äänimääränsä kasvoi voimakkaasti yli 2[nbsp]000 ääneen. Kansallismielinen Tavio toimii perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana Turussa. Hän on koulutukseltaan lakimies.
Viime eduskuntavaaleissa ensimmäiselle varasijalle perussuomalaisten listalla ylsi Vilhelm Junnila, jolla on nyt mahdollisuudet mennä läpi eduskuntavaaleissa. Hän sai viimeksi 4[nbsp]800 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä yli kaksinkertaistui Naantalissa. Junnila on Naantalin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja. Hän on linjaltaan oikeistokonservatiivi. Junnila työskentelee kansanedustaja Juho Eerolan (ps.) eduskunta-avustajana.
Ehdolla on myös kauppias Mikko Lundén, joka sai Salossa kuntavaaleissa yli tuhat ääntä. Eduskuntavaaleissa hän sai 2[nbsp]600 ääntä. Lundén toimii Somerolla K-kauppiaana. Ehdolla on myös Lauri Heikkilä, joka tippui eduskunnasta viime vaaleissa yhden kauden jälkeen. 61-vuotias Heikkilä työskentelee mikroelektroniikan erikoistutkijana Turun yliopistossa.
Vihreillä ei ole selvää ykkösnimeä
Vihreät saisi yhden lisäpaikan eli kaksi paikkaa. Vihreiden entinen puheenjohtaja ja ääniharava Ville Niinistö ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, vaan hän pyrkii Euroopan parlamenttiin. Niinistö sai viimeksi 8[nbsp]800 ääntä. Niinistö ei ole testamentannut kenellekään ääniään. Todennäköisimpänä läpimenijänä vihreiden listalta pidetään Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Elina Rantasta, joka on saanut tehtävässä näkyvyyttä ja uskottavuutta. Hän sai viimeksi 2[nbsp]700 ääntä ja ylsi varakansanedustajaksi. Vaikka Rantasen äänimäärät ovat hieman laskeneet viime vaaleissa, Niinistön poisjäännin katsotaan tehneen hänelle tilaa. Rantanen työskentelee kehitysjohtajana harvinaisten ja perinnöllisten sairauksien Norio-keskuksessa.
Toisena mahdollisena läpimenijänä nostetaan esille Niina Ratilainen, joka on vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Turussa. Hänen äänimääränsä kasvoi reippaasti viime kuntavaaleissa. Ratilainen on feministi ja ilmastoaktiivi ja hänessä on särmää. Ehdolla on myös vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen, joka saattaa yllättää. Hän on toiminut aiemmin vihreän ministeriryhmän erityisavustajana, puolueen järjestöpäällikkönä ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Miettinen asuu kuitenkin Helsingissä.
Juristi Saara Ilvessalo on pärjännyt kunta- ja eduskuntavaaleissa Niina Ratilaista paremmin ja myös hän voi kovalla kampanjalla menestyä eduskuntavaaleissa. Vihreiden listalta ehdolla on myös Turun yliopiston prosessioikeuden professori, Minna Canth -akatemiaprofessori Johanna Niemi. Suomen liike- ja virkanaisten liitto valitsi Niemen vuoden naiseksi viime vuonna. Johanna Niemi on Liberan toiminnanjohtajan Mikko Kiesiläisen äiti.
Vihreiden kolmas paikkakaan ei ole kaukana, sillä Verkkouutisten laskelman mukaan ensimmäinen eduskunnasta rannalle jäävä olisi vihreiden ehdokas. Muissa puolueissa tosin epäillään, ettei vihreät välttämättä yllä edes kahteen paikkaan ilman Ville Niinistöä.
Li Andersson -buumi meni jo ohi
Vasemmistoliitto saisi kaksi paikkaa, kuten viime vaaleissakin. Viime eduskuntavaaleissa eniten ääniä Varsinais-Suomessa keräsi Li Andersson, joka nousi silloin eduskuntaan yli 15[nbsp]000 äänellä. Hän oli ollut sitä ennen ehdolla eurovaaleissa, joissa hän jäi varasijalle. Andersson valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi vuonna 2016. Kuntavaaleissa 2017 Andersson oli Turun ehdoton ääniharava 6[nbsp]400 äänellä. Vaikka Andersson on kyselyjen mukaan vetovoimaisin puoluejohtaja ja hän on vakiinnuttanut asemansa, hänen nosteensa arvioidaan olleen huipussaan kuntavaalien aikaan. Varsinais-Suomesta kerrotaan, ettei Andersson ole enää nuorisoidoli eikä sellaista Li-buumia ole kuin neljä vuotta sitten. Anderssonin äänimäärä kasvanee kuitenkin viime kerrasta. Hän voi kerätä myös ruotsinkielisten ääniä.
Vasemmistoliiton toinen istuva kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toiminut Annika Lapintie ei ole enää ehdolla. Hänen paikkaansa kärkkyy Johannes Yrttiaho, joka ylsi viime vaaleissa varakansanedustajaksi 2[nbsp]900 äänellä. Kuntavaaleissa hän keräsi 1[nbsp]100 ääntä. Johannes Yrttiahon isä Jyrki Yrttiaho on entinen vasemmistoliiton kansanedustaja. Johannes Yrttiaho on Turun kaupunginhallituksen jäsen. Yrttiaho tekee irtiottoja yhteisesti sovitusta ja ottaa yhteen muiden kanssa julkisuudessa. Yrttiaho toimii Suomen suurimman teollisuustyöväen ammattiosaston Teollisuus 49:n tiedottajana ja tekee väitöskirjaa energiapolitiikan historiasta. Mahdollisena nousijana nostetaan esille myös turkulainen opettaja Jaakko Lindfors, joka on kaupunginhallituksen varajäsen ja noudattaa muiden puolueiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Lindfors ja Yrttiaho ovat toistensa kilpailijoita.
Keskustan mieskansanedustajat käyvät armotonta taistelua
Keskusta saisi kaksi paikkaa menettäen yhden paikan. Keskustan listan ykköseksi nousee tälläkin kertaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Saarikko sai viimeksi 10[nbsp]500 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä hieman laski. Saarikko vastasi hallituskauden loppupuolen sote-uudistuksesta, jota ei saatu vietyä läpi eduskunnassa. Sote-uudistuksen haaksirikko saattaa vaikuttaa Saarikon kannatukseen, mutta toisaalta häntä pidetään taitavana poliitikkona ja hyvänä kampanjoijana, jonka henkilökohtainen suosio kantaa vaikeuksien yli.
Keskustan toisesta kansanedustajan paikasta käyvät armotonta taistelua istuvat kansanedustajat Esko Kiviranta ja Olavi Ala-Nissilä. He ovat kummatkin lähes 70-vuotiaita veroasiantuntijoita. Esko Kiviranta on MTK:n entinen vero- ja rahoitusryhmän johtaja. Hän auttaa maanviljelijöitä veroasioissa ja hän on säästänyt heille näin rahaa. Kivirannalla on sitoutunut tukiryhmä. Sauvosta kotoisin oleva Kiviranta on ollut kansanedustaja vuodesta 2003. Olavi Ala-Nissilä palasi viime vaaleissa eduskuntaan. Hän toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuosina 2006-2012, kunnes Ville Itälä (kok.) valittiin hänen tilalle. Sitä ennen Ala-Nissilä oli kansanedustaja vuosina 1991–2006. Ala-Nissilä on kotoisin Loimaalta. Kiviranta sai viime vaaleissa häntä enemmän ääniä, 6[nbsp]000. Ala-Nissilä ylsi 4[nbsp]900 ääneen. Hän joutui kasaamaan tukitiiminsä alusta oltuaan välillä poissa eduskunnasta.
Keskustan listalta ehdolla on myös yrittäjä Jani Kurvinen, joka jäi viimeksi varakansanedustajaksi 4[nbsp]000 äänellä. Hän on Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja keskustan Varsinais-Suomen piirin entinen puheenjohtaja.
RKP:lla ei ole vaaliliittoa eikä ääniharava ole ehdolla
RKP on jäämässä ilman kansanedustajaa Varsinais-Suomesta. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2003 RKP:llä ei ole vaaliliittoa Varsinais-Suomessa. Kolme kautta kansanedustajana toiminut RKP:n entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri Stefan Wallin ei ole enää ehdolla. Hän sai viimeksi 9[nbsp]800 ääntä. Wallin ei tue ketään yksittäistä ehdokasta. Viime eduskuntavaaleissa RKP:n ehdokkaana oli Wallinin lisäksi vain Ida Schauman. Hän sai 3[nbsp]300 ääntä. Kuntavaaleissa Schauman sai lähes tuhat ääntä Turussa. Suomen Pakolaisavun vaikuttamistyön päällikkönä työskentelevä Schauman on entinen RKP-nuorten puheenjohtaja.
Mahdollisena nimenä, jolle suomenruotsalaiset saattavat keskittää ääniä, nostetaan esille RKP:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist Paraisilta. Saaristo on RKP:n vahvaa kannatusaluetta. Bergqvist työskentelee Kuntaliitossa tiiminvetäjänä. Hän tekee näyttävää kampanjaa. Paraisilta on toisaalta useita muitakin ehdokkaita, kuten Maarianhaminan kaupunginjohtaja Barbara Heinonen. Turusta ehdolla on myös Åbo Akademin hallintojohtaja Ulla Achrén. Hän on RKP:n entinen puoluesihteeri. Achrén sai kuntavaaleissa vajaa 900 ääntä.
Verkkouutisten ennuste on laadittu Ylen (7.3.2019) ja Helsingin Sanomien maaliskuun (20.3.2019) mielipidemittausten perusteella. Kullekin puolueelle laskettu kannatus on keskiarvo näistä kahdesta gallupista. SDP:n kannatus on siten 21,2 %, kokoomuksen 17,2 %, keskustan 14,2 %, vihreiden 13,9 %, perussuomalaisten 12,2 %, vasemmistoliiton 8,9 %, RKP:n 4,6 %, kristillisdemokraattien 3,9 %, ryhmän muut 2,7 % ja sinisten 1,5 %.
Ennusteessa oletetaan, että vaalipiirikohtainen kannatuksen muutos noudattaa valtakunnallista kannatuksen muutosta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1553072115057{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjI5ZDM0YjU5ZC1hNWYwLTRmMDgtYTc0My1mYmFhMWQ3MmM1MzIlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ2YWFsaXBpaXJpdC0yMDE5LXZhcnNpbmFpcy1zdW9taSUyMiUzRSUzQyUyRmRpdiUzRSUzQ3NjcmlwdCUzRSUyMWZ1bmN0aW9uJTI4ZSUyQ3QlMkNzJTJDaSUyOSU3QnZhciUyMG4lM0QlMjJJbmZvZ3JhbUVtYmVkcyUyMiUyQ28lM0RlLmdldEVsZW1lbnRzQnlUYWdOYW1lJTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTVCMCU1RCUyQ2QlM0QlMkYlNUVodHRwJTNBJTJGLnRlc3QlMjhlLmxvY2F0aW9uJTI5JTNGJTIyaHR0cCUzQSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTIyJTNCaWYlMjglMkYlNUUlNUMlMkYlN0IyJTdEJTJGLnRlc3QlMjhpJTI5JTI2JTI2JTI4aSUzRGQlMkJpJTI5JTJDd2luZG93JTVCbiU1RCUyNiUyNndpbmRvdyU1Qm4lNUQuaW5pdGlhbGl6ZWQlMjl3aW5kb3clNUJuJTVELnByb2Nlc3MlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELnByb2Nlc3MlMjglMjklM0JlbHNlJTIwaWYlMjglMjFlLmdldEVsZW1lbnRCeUlkJTI4cyUyOSUyOSU3QnZhciUyMHIlM0RlLmNyZWF0ZUVsZW1lbnQlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklM0JyLmFzeW5jJTNEMSUyQ3IuaWQlM0RzJTJDci5zcmMlM0RpJTJDby5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOHIlMkNvJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMkMlMjJodHRwcyUzQSUyRiUyRmUuaW5mb2dyYW0uY29tJTJGanMlMkZkaXN0JTJGZW1iZWQtbG9hZGVyLW1pbi5qcyUyMiUyOSUzQiUzQyUyRnNjcmlwdCUzRQ==[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row]
Lue myös muut Verkkouutisten vaalianalyysit
[verkkojulkaisut tag=”ekvaalit2019″]
